Ilmiöitä työstä

Ilmiöitä työstä -blogissa käsitellään työelämän ilmiöitä eri näkökulmista. Blogit ovat osa Work Up! -tapahtumakonseptia. Kirjoittajat vastaavat itse kirjoituksiensa sisällöistä.
28.11.2016 10.00

Mitä tapahtuu huomenna työlle?

Kirsi_Piha_pieni

Palkkaamme parhaillaan harjoittelijoita ensi vuoden harjoitteluohjelmaamme. Loppusuoralle päässeiden valinnassa pysähdyn pohtimaan: miltäköhän tuntuu olla journalismin opiskelija vuonna 2016? Mitä journalismi on kun valmistuu, kuka sitä tekee, miten, missä kanavassa, mitä töitä journalisti tekee vuonna 2020? Onko niitä töitä edes...

Samaa pohdintaa voisi käydä lähes mistä tahansa ammatista. Richard ja Daniel Susskind vakuuttavat kirjassaan The Future of Professions, että jokaisen ammatin voi korvata. Ennemmin tai myöhemmin. Todennäköisesti ennemmin.

Työ on hirmumyrskyssä. Megatrendit vaikuttavat työhön: demograafinen ja sosiaalinen muutos, muutos globaalissa talouden voimatasapainossa, nopea kaupungistuminen, ilmastonmuutos ja niukkuus ja teknologiset läpimurrot. Väestö vanhenee (2030 yli 65-vuotiaat ovat 13 % väestöstä), väestö aasialaistuu (2030 kiinalaiset ja intialaiset muodostavat 35 % koko maailman väestöstä), maailma lämpenee ja kuivuu. Miten tämä kaikki vaikuttaa sinun työhösi?

Me myös odotamme työltä enemmän. Ensinnäkin yritysten täytyy olla hyviä, ei vain tehdä jotain hyvää silloin tällöin. Yritykset ovat yhä enemmän digitaalisen murroksen kautta alustoja. Maailma tiimalasisoituu. Etlan mukaan 1/3 nykyisistä työpaikoista loppuu digitalisaation myötä, eli Suomessa 800 000 työpaikkaa seuraavan 20 vuoden aikana. Onko yksi niistä sinun? Ja entäs sitten tämä robotisaatio?

Freelancer-kehitys jatkuu. Jo nyt lähes 54 miljoonaa amerikkalaista työskentelee freelance-pohjalta (35 % työvoimasta). Osuuden arvioidaan kasvavan 50 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Itsensätyöllistäjien, kuten yksinyrittäjien ja freelancereiden, määrä Suomessa kasvoi vuosina 2000–2013 yli 30 000:lla ihmisellä. Osa-aikatyötä tekevien määrä on melkein kaksinkertaistunut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Jos sinulla onkin ammattisi, oli se sitten journalisti tai joku muu, oletko itsesi työllistäjä (ja oman työsi myyjä) sen sijaan, että kipittäisit aamuisin toimistoon, josta sinulle maksetaan siistiä kuukausipalkkaa?

Sekä työn puitteet että itse työ muuttuvat kovaa vauhtia. Mitä jos tämä olisikin iso mahdollisuus?

Robotisaatio on esimerkki tavasta hahmottaa tätä muutosta. Lähes aina kauhistellaan sitä kuinka robotti vie ihmisen työn. Toisaalta vakuutellaan itselle sitä, ettei robotti voi kuitenkaan kaikkea tehdä. Ihmisen kosketus on kuitenkin pyhä. Ihminen haluaa toimia ihmisen kanssa. Olisiko niin, että me emme osaa silloin vielä kuvitella tulevaisuuden robottia? Toisaalta kun pohdimme robotisaatiota, usein väitämme, että suorittava työ on se, joka robotisoidaan. Mitä jos johtajan työ onkin se, joka robotisoitaisiin? Alkoiko jo kiinnostaa? Mitä jos robotti tekeekin työstäsi sen, josta et itse niin kovin pidä antaen aikaa vaikkapa kiireettömämpään ajatteluun? Joko houkuttaa?

Mitä sitten journalistiikan opiskelijan tai jo töissä olevan ajattelun ammattilaisen kannattaisi tämän murroksen keskellä tehdä? Millaisia taitoja tulevaisuuden työntekijässä arvostetaan?

1. Enemmän EQ:ta IQ:n sijaan. Maailma on pullollaan dataa ja koodaajia tarvitaan aina, mutta me tarvitsemme myös kykyä muodostaa tiedosta näkemystä. Me tarvitsemme kykyä yhdistää erialaisia ihmisiä (ja robotteja) työskentelemään keskenään. Me tarvitsemme kykyä johtaa ja valmentaa, yhdistää ja purkaa, liikkua joustavasti ja ketterästi ja hahmottaa nopeasti liikkuvaa maailmaa lennossa.

2. Uteliaisuus pelastaa maailman – ja yrityksen. Maailman muuttuessa nopeasti yritysten pitää olla nopeita monimutkaisten haasteiden ratkaisemisessa. Hymistelyn sijaan tarvitsemme kykyä konfliktoida vanhaa ajattelua, ennakkoluuloja ja samanlaisuutta. Tarvitaan diversiteettiä, kuten Tim Harford kirjassaan Messy toteaa, tarvitaan tietoisesti sotkua, josta voi syntyä jotain uutta. Harmoninen johtoryhmä on yrityksen tuho. Yritys, joka kykenee luomaan ilmapiirin, jossa voidaan konfliktoida nopeasti ajattelua, omaa ja muiden, pärjää.

3. Oppiminen on tulevaisuuden megataito. Aalto yliopiston paneelissa opiskelijat kysyivät, mitkä minusta ovat tärkeimmät taidot, joita yliopistossa opiskelu tuottaa. Vastaus on oppiminen sinällään. Kyky hakea tietoa, hahmottaa sitä, palastella sitä, luoda siitä uutta tietoa ja ennakkoluulottomia yhdistelmiä ja pysyä ajan tasalla siitä, mitä maailmassa tapahtuu.

 4. Kommunikaatio on kaiken ytimessä. Elämme kommunikatiivisemmassa maailmassa kuin koskaan. Sosiaalinen media yhdistää ja erottaa meitä, mahdollistaa globaalin keskustelun ja ennen näkemättömän vuoropuhelun ihmisten ja organisaatioiden välillä. Toisaalta oman työn myyminen vaatii taitavaa kommunikaatiota vaikkapa oman työn arvosta. Organisaatiot ovat uudenlaisen keskustelun äärellä. Sellaisen, johon eivät ole tottuneet. Se vaatii yrityksiltä taitoa luoda olemassaolonsa uudelleen. Siihen tarvitaan ammattilaisia.

Näitä taitoja sillä journalistiikan opiskelijalla voisi hyvinkin olla.

 

Kirjoittaja Kirsi Piha on Ellun Kanojen hallituksen puheenjohtaja.

 


Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi


Nimimerkki
Otsikko
Kommentti *
Älä täytä
Tähdellä (*) merkityt kentät ovat pakollisia
Ei kommentteja