Ilmiöitä työstä

Ilmiöitä työstä -blogissa käsitellään työelämän ilmiöitä eri näkökulmista. Blogit ovat osa WorkUp!-tapahtumakonseptia. Kirjoittajat vastaavat itse kirjoituksiensa sisällöistä.
13.4.2017 12.34

Robotti työkaverina?

Tuomo Alasoini pieni
Kaikista mekaanisista ja automatisoiduista laitteista ihmismieltä kiehtovat todennäköisesti eniten robotit. Ajatus keinotekoisista ihmisistä on ikivanha. Se ulottuu niin kreikkalaiseen mytologiaan kuin kalevalaiseen tarustoon.
Robotit kiehtovat mielikuvitustamme monestakin syystä. Ne matkivat liikkeitämme. Ne voivat olla ulkonäöltään meidän kaltaisiamme. Niistä on tulossa yhä älykkäämpiä – emme enää pärjää niille suurta muistikapasiteettia vaativissa shakin tai Jeopardyn! tapaisissa peleissä. Eikä siinä vielä kaikki. Neuroverkkomallien kehittyessä robottien kyky itsenäiseen oppimiseen kasvaa merkittävästi.

Uusi teknologia on korvannut työtä aina. Joissain tapauksissa tämä on ollut hyvin näkyvää ja konkreettista, kuten ensimmäisten kutomakoneiden ilmestyminen puuvillatehtaiden lattioille teollistuvassa Englannissa. Joissain tapauksissa uusi teknologia on taas voinut sulautua erilaisiin sovellutuksiin ja tietojärjestelmiin lähes huomaamatta.

Robottien kehitys on synnyttänyt poikkeuksellisen paljon huolta ihmistyön tulevaisuudesta. Osasyynä tähän lienee juuri robotin luonne keinotekoisena ihmisenä, jonkinlaisena mekaanisena peilikuvanamme. Ihmisen kaltainen ja ihmistä jäljittelevä kone on helpompi nähdä kilpailijana ja projisoida siihen omia pelkojamme kuin teknologia, joka näyttää ”vain koneelta”.

Arviot siitä, miten robottien kehitys vaikuttaa ihmistyön tarpeeseen tulevaisuudessa, vaihtelevat suuresti. Robotit korvaavat ihmistyötä monilla työvaltaisilla aloilla kuten teollisuudessa ja kaupassa, mutta kovin paljon muuta ei tiedetäkään. On helpompi ennustaa, millaisia työtoimintoja katoaa, kuin sitä, millaisia tilalle mahdollisesti syntyy.

Joillain toisilla aloilla kuten hoito- ja hoivatyössä keskustelu on painottunut toisella tavalla. Hyvinvointipalveluissa suurimpana huolenaiheena on ollut työn vähenemisen sijasta työvoiman tarjonnan riittävyys suhteessa ennakoituun palvelutarpeen kasvuun. Robotteihin on asetettu toiveita tämän tarpeen täyttämiseksi.

Hyvinvointipalveluissa robottipelko onkin keskittynyt enemmän eettisiin kysymyksiin. Millaisiin tehtäviin robottihoitajaa – joka kaikesta huolimatta on vain älykäs kone – on soveliasta käyttää? Milloin on perusteltua korvata teknologian avulla hoitajan ja hoivattavan välinen inhimillinen vuorovaikutus? Missä määrin ihmistä on oikeutettua valvoa hänen turvallisuutensa nimissä uusien teknologisten mahdollisuuksien avulla? Kuka vastaa, jos jotain menee hoidossa ja hoivassa pieleen?

Seuraavan sukupolven robottitekniikan yksi merkittävä edistysaskel on ihmisen ja robotin vuorovaikutuksen ja yhteistyön laadullinen kehittyminen. Tämä avaa liudan uusia mielenkiintoisia kysymyksiä. Yksi tällainen koskee oppimista. Mitä voimme työssämme oppia entistä älykkäämmiltä roboteilta? Miten tällainen oppiminen poikkeaa ihmiseltä toiselle oppimisesta? Entä mitä ja miten robotit voivat oppia työssä meiltä?
 
Tekoälytutkijat keskustelevat nykyään jo siitä, onko koneelle periaatteessakaan mahdollista rakentaa jonkinasteista tietoisuutta. Fysikalistit, joille tietoisuus on puhtaasti fysikaalinen asia, vastaavat kysymykseen myönteisesti. Dualistit tekevät perustavaa laatua olevan erottelun hengen ja materian välillä ja hylkäävät ajatuksen mahdottomana. Kysymys konetietoisuudesta on joka tapauksessa mielenkiintoinen myös ihmisen ja koneen välisen vuorovaikutuksen näkökulmasta. Sen myötä voimme kukin kysyä itseltämme, uskommeko siihen, että robotista voi tulla ihmiselle työkaveri.

Tuomo Alasoini
Johtava asiantuntija, Tekes


Work Up! Robotti työkaverina -seminaarissa tiistaina 23.5. klo 12-15 keskustellaan robottien ja ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta ja miten se muuttaa suhdettamme työhön. Lisätietoa ja ilmoittautumiset tapahtumasivustolla.

workup17_robotti_banneri


Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi