Työelämän muutoksentekijät

Työelämän muutoksentekijät -blogissa julkaistaan Työelämä 2020 -hankkeessa mukana olevien työelämän kehittäjien asiantuntijakirjoituksia työelämän uudistamisesta.
11.9.2017 9.30

Hyvä työelämä on kilpailuvaltti ja vahvistaa Suomen maakuvaa

Johanna Ikäheimo kasvokuva_9627

Työ- ja elinkeinoministeriön tavoitteena on luoda Euroopan parhaat edellytykset työskennellä suomalaisissa organisaatioissa. Tavoite on verrattain kunnianhimoinen, muttei suinkaan mahdoton. Kun tarkastelemme Työelämä 2020 -hankkeen väliaikatuloksia, huomaamme monia positiivisia kehityksiä jo tapahtuneen.

Työolobarometrin mukaan vuosien 2014-2016 välisenä aikana suomalaiset yritykset ja julkinen sektori ovat kehittäneet toimintatapojaan, prosessejaan, tuotteitaan ja palvelujaan.

Suomalaiset työntekijät osallistuvat yhä enenevässä määrin oman työpaikkansa kehittämiseen. Työolobarometrin mukaan viime vuonna lähes puolet (49 %) suomalaisista työntekijöistä koki, että heillä on hyvät mahdollisuudet osallistua työnsä kehittämiseen. Vastaava osuus vuonna 2006 oli 30 %. Toki henkilöstön osallistamisessa riittää parannettavaa, sillä 35 % kyselyyn vastanneista koki mahdollisuutensa kohtalaiseksi ja 16 % katsoi mahdollisuuksiensa olevan heikot.

Eurooppalaisessa vertailussa suomalaisen henkilöstön osallistuminen aina tai lähes aina työpaikan toiminnan kehittämiseen sijoittuu keskikastiin. Euroopan työolotutkimuksen (Eurofound) mukaan hieman yli puolet suomalaisten organisaatioiden henkilöstöstä osallistuu kehitystyöhön. Vertailussa esimerkiksi rakas länsinaapurimme Ruotsi (20. sija) jää yllättäen reilusti Suomen taakse (14.) Alankomaiden, Ranskan ja Maltan pitäessä kolmen kärkeä. Alankomaiden tasolle (yli 60 %) suomalaisissa työyhteisöissä riittää kirittävää, mutta taso ei ole saavuttamattomissa. Päinvastoin.

Työelämän laadullisia kriteerejä mitataan myös vetovoimaisuuden näkökulmasta. Niitä ovat esimerkiksi energisyyden tunne, innostus, ajankulun tuntemus, työuupumuksen kokemukset ja työn merkityksellisyyden arviointi. Työn vetovoimatekijöiden kansainvälisessä mittauksessa vuodelta 2015 Suomi sijoittuu 8:nneksi Alankomaiden, Tanskan ja Belgian pitäessä kärkisijoja. Naapurimaistamme Liettua ja Ruotsi ovat Suomen kanssa samoilla sijoilla.

Palkansaajien työtapaturmat ovat niin ikään olleet laskussa vuosien 2005-2015 aikana, kertoo Tapaturmavakuutuskeskuksen tilasto. Vuonna 2016 työtapaturmia sattui jonkin verran edellisvuotta enemmän.

Suomalaisessa työelämässä on mielestäni käynnissä voimakas positiivinen kierre, jossa henkilöstön osaaminen ja kokemus ovat keskeinen osa organisaatioiden kehitystyötä. Sen vuoksi on tärkeää, että poliittinen tuki työelämän kehittämishankkeille ei lakkaisi juuri, kun niiden tulokset alkavat näkyä ruohonjuuritasolla.

Edistysaskeleet eivät aina ole suuria harppauksia vaan pikemminkin pieniä askeleita. Me emme monestikaan tule ajatelleeksi tai edes huomanneeksi niitä, saatikka kertoneeksi sidosryhmillemme saavutetusta edistymisestä.

Hyvä työelämä Suomen kilpailukykytekijänä –hankkeessa on edetty pienin askelin. Olen ollut havaitsevinani pientä hankeväsymystä ilmassa. Jotta työelämän parantamiseksi tehty työ ja siihen investoidut rahat eivät valuisi hukkaan, olisi tärkeää löytää vipuvoimaa ja uskoa hankkeen viemiseksi eteenpäin. Paljon puhuttua resilienssiä ja sisukkuutta jatkaa.

Meillä on näyttöjä siitä, että hankkeen aikana on saatu merkittäviä parannuksia suomalaiseen työelämään, josta esimerkkinä finanssialan toiminnan muutos. Hyvä työelämä on kilpailuvaltti, joka vahvistaa Suomen maakuvaa. Hyvän työelämän kehittämiseen kannattaa panostaa.

Kirjoittaja Johanna Ikäheimo on Lappset Group Oy:n hallituksen puheenjohtaja ja Työelämä 2020 -hankkeen neuvottelukunnan puheenjohtaja


Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi

Ei kommentteja