Työelämän muutoksentekijät

Työelämän muutoksentekijät -blogissa julkaistaan Työelämä 2020 -hankkeessa mukana olevien työelämän kehittäjien asiantuntijakirjoituksia työelämän uudistamisesta.
10.1.2018 16.00

Metsästä ja huutamisesta

Antti Kylliäinen-1
Hyveet ovat ne luonteenpiirteet ja ominaisuudet, jotka tekevät meistä hyviä – sekä ylipäätään ihmisinä että missä tahansa roolissa tai tehtävässä, jossa satumme elämämme aikana toimimaan. Kauppiaalla on kauppiaan, opettajalla opettajan ja jalkapalloilijalla jalkapalloilijan hyveet. Ja meillä kaikilla toivon mukaan kaikki ne hyveet, jotka tekevät meistä ihmisinä hyviä.
Hyve kuului suomalaiseen arkikieleen vielä 1960-luvulla, mutta 1970-luvun alun jälkeen hyveistä ei ole paljoa puhuttu. Siihen, miksi näin on päässyt käymään, on omat ainakin suurimmaksi osaksi ymmärrettävät syynsä. Mutta oliko hyvepuheen heittäminen historian romukoppaan ihan viisasta, on kokonaan toinen juttu.

Hyveiden hiipumisen seuraukset ovat joka tapauksessa alkaneet vähitellen näkyä niin kouluissa ja työpaikoilla, sosiaalisessa mediassa, kaupunkien kaduilla kuin asiakaspalvelijoiden arjessa. Sillä, miten ihmiset voivat kohdella toisiaan, ei näytä enää olevan mitään selvää ja yleisesti tunnustettua rajaa. Sellaiset vanhat hyveet kuin arvostavuus, huomioonottavuus, kunnioittavuus, reiluus ja ystävällisyys eivät selvästikään enää kuulu jokaisen suomalaisen työkalupakkiin.

Hyvekatoon liittyy sekä hyviä että huonoja uutisia. Hyvä uutinen on se, että tilanne ei ole peruuttamaton. Kehityksen suunta voidaan kääntää ja hyveet ottaa uudelleen arkea kirkastamaan. Kulttuuri muuttuu kaiken aikaa, hitaasti mutta kuitenkin, ja muutoksen suuntaan voidaan vaikuttaa.

Huonompi uutinen on se, että kulttuurin muuttaminen ei ole sen enempää nopeaa kuin helppoa. Oikotietä ei ole. Kaupan oveen ei voi teipata lappua, joka kieltäisi sisäänpääsyn niiltä, jotka eivät osaa olla ihmisiksi. Ja vaikka voisikin, siitä tuskin olisi suurta apua. Hyveet voidaan omaksua vain kasvatuksen kautta, ja kasvatustyö vaatii sitkeyttä ja kärsivällisyyttä.

Lisäksi ihmisen kasvattaminen hyveisiin on sitä vaikeampaa, mitä etäisemmästä ihmisestä on kyse. Helpointa on muuttaa omaa asennoitumistaan ja käyttäytymistään, perheenjäsentensäkin hyveisiin voi vielä vaikuttaa, mutta satunnaisen vastaantulijan tai asiakkaan hyvekasvatuksessa keinot ovat todella vähissä.

Toisaalta olennaisinta ei ehkä olekaan se, mitä toisten hyveille on tehtävissä. Se ihminen, jonka hyveillä tai hyveiden puutteella on suurin vaikutus minun hyvinvointiini ja jaksamiseeni, olen minä itse. Hyveet ovat ominaisuuksia, jotka tuottavat hyvää kaikille niiden vaikutuspiirissä oleville, mutta suurimman ja nopeimman hyödyn niistä saa se, jonka hyveistä on kyse.

Metsä ei aina vastaa niin kuin siihen huudetaan. Tuntuu kurjalta, jos ystävälliseen huutoonsa saa metsältä ikävän ja ruman vastauksen. Mutta vielä kurjempaa olisi, jos oma huuto olisi sellainen, ettei sen huudettuaan kehtaisi katsoa peiliin.

Antti Kylliäinen, SyFron Oy

Kirjoittaja on eetikko, joka tuo työkseen hyveitä yritysten ja organisaatioiden arkeen.
SyFron Oy kuuluu Hyveet työssä -verkostoon, joka on Työelämä 2020 -hankkeen kumppani.

Työelämä 2020 on mukana Ollaan ihmisiksi -kampanjassa yhdessä
Kaupan liiton, PAMin ja Päivittäistavarakauppayhdistyksen kanssa. Kampanjalla halutaan haastaa kuluttajat miettimään omaa rooliaan kaupan alan työntekijöiden työhyvinvoinnin edistämisessä ja lisätä positiivista kierrettä, joka syntyy työntekijöiden hyvinvoinnista, asiakkaiden saamasta hyvästä palvelusta ja sitä kautta yritysten menestyksestä.

Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi