Työelämän muutoksentekijät

Työelämän muutoksentekijät -blogissa julkaistaan Työelämä 2020 -hankkeessa mukana olevien työelämän kehittäjien asiantuntijakirjoituksia työelämän uudistamisesta.
3.1.2018 13.15

Mitä työ merkitsee nyt, mitä huomenna – mitä voimme oppia vapaaehtoisilta?

Vesa_Salmi_Soste

Se mikä houkuttelee ihmisiä vapaaehtoiseksi tänään, voi huomenna olla palkkatyössäkin rekrytoinnin menestystekijä. Kolmannella sektorilla on vapaaehtoistyön tuntijana paljon annettavaa työn murroksesta ja työn merkityksestä käytävään keskusteluun.

Vapaaehtoiseksi ei lähdetä, ellei asiaan liity henkilökohtaisesti koettua sisäistä merkitystä. ”Oikeisiin” töihin sitävastoin on vanhastaan lähdetty, oli sisäistä merkitystä tai ei. Mennään pakosta, vaikka ei niin huvittaisikaan.

Valtioneuvoston tulevaisuusselonteossa verrataan nykyistä työikäisten jaottelua (työttömät – yrittäjät – palkansaajat) havaintoihin tulevasta.

Yhtenä segmenttinä tulevassa ”hyvinvointiyhteiskunnan ryhmäjaossa” nähdään vapaaehtoiset tasaveroisena ryhmänä mm. perinteisten palkansaajien, yrittäjien, ”projektinomadien”, ”erilaisissa välitiloissa olevien” ja ”eläkeläisfreelancereiden” rinnalla. Käytetyistä käsitteistä on helppo päätellä, että valtioneuvoston selonteossa tarjottu segmentaatio on tarkoitettu keskustelun ja ideioiden välineeksi, ei tulokseksi.

Vapaaehtoiset kuitenkin rinnastetaan siinä erilaisten toimeentulon hankkimisen kautta määrittyvien ryhmien kanssa. Tämä on hyvä huomata niin vapaaehtoisuuden kuin palkkatyönkin tulevaisuutta pohdittaessa. Rajat hämärtyvät.

Palkkatyöltä vaaditaan jatkossa merkityksellisyyttä, johon on jo vapaaehtoispiireissä totuttu. Tästä seuraa, että kolmannella sektorilla on työelämäkeskusteluun keskeisesti annettavaa uuden työn merkityksellisyyden määrittelyssä.

Se, miltä ura ja elämä ulospäin näyttävät, on ollut sotien jälkeisessä työssä ja elämässä tärkeämpää kuin sisäisten impulssien seuraaminen, tai sisäisesti koetun merkityksellisyyden seuraaminen. Haihattelijan mainetta on varottu.

Yksilön itsetunto ja asema ovat Suomessa perinteisesti määrittyneet lähiyhteisön katseen kautta. Muiden silmissä on ollut tärkeää ja vaalimisen arvoista olla kova työihminen.

Merkittävä osa suurista ikäluokista ja niitä seuraavista parista sukupolvesta on paiskinut töitä, jotta työn ulkopuolella olisi mahdollisuuksia elää varsinaista elämää. Elämä on ollut toisaalla.

Uusien sukupolvien myötä tällainen eetos on radikaalisti muuttumassa.

Työ sisältyy tulevaisuuden tekijöiden elämään tasaveroisena osana eetoksineen, arvoineen ja merkityksineen. Se ei enää ole vain väline, jolla oikea tai varsinainen elämä kustannetaan.

Sukupolvet, jotka juuri ovat tulleet tai pian tulossa työelämään, näkevät työn olemuksen toisin kuin sotien jälkeiset jälleenrakennuksen ja taloudellisen nousun sukupolvet. Ystävien, tuttavien ja sukulaisten muodostamien Lähiyhteisöjen lisänä ja tilalla on yhä enemmän osittain tai kokonaan virtuaalisia yhteisöjä. Niiden koko, intensiteetti ja merkitys voivat vaihdella suuresti.

Jotkin niistä tekijöistä, jotka nyt vetävät ihmisiä vapaaehtoistyön piiriin, voivat tulevaisuudessa olla rekrytoinnin menestystekijöitä uudella, monipolvisemmalla tavalla järjestyneessä palkkatyössä.

Vesa Salmi työskentelee SOSTE ry:ssä, mm . tuottaen sote-järjestöille strategiseen suunnitteluun ja hyvään hallintoon liittyviä koulutuksia ja muita jäsenpalveluja.


SOSTE ry järjestää Työn muuttuvat rajat ja paremmat työpaikat - kokemuksia ja ideoita kolmannelta sektorilta -aamuseminaarin torstaina 18.1. Työelämä 2020 -verkostolle. Lisätietoja ja ilmoittautumisohjeet löytyvät tapahtumakalenteristamme. Tervetuloa!

 


Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi