Työelämän muutoksentekijät

Työelämän muutoksentekijät -blogissa julkaistaan Työelämä 2020 -hankkeessa mukana olevien työelämän kehittäjien asiantuntijakirjoituksia työelämän uudistamisesta.
9.8.2017 16.18

Perheen ja työn yhteensovittamisen rumba, salsa ja samba

kaisa_2016_kesablogiin
Työpäiväni sijoittuvat usein klo 8–16 väliin. Siitä saan kiittää yksinhuoltajuuttani. 3-vuotias menee päiväkotiin kahdeksaksi ja haen hänet viimeistään puoli viideltä.
Koska lapsiperhearki on yllättäviä käänteitä täynnä, yritän ajoittaa ensimmäiset kokoukset tai muut tapaamiset vasta yhdeksältä ja viimeiset loppumaan mielellään jo kolmen maissa.

Monet Työ, treeni ja elämä -kirjassa esitellyistä johtajista tekivät töitä yhtenäisen työpäivän lisäksi myös aikaisin aamulla tai/ja myöhään illalla. Tämä lienee tarpeen erityisesti silloin, kun päivä rakentuu esimerkiksi lasten päivähoitoaikojen mukaan. Olen illan torkku, lapseni puolestaan iltavirkku, eli menemme nukkumaan yhtä aikaa. Olen muutaman kerran turvautunut noin klo 5–7 väliseen aikaan kiriäkseni joitakin työasioita kiinni. Aamuvarhaisella 30–45 minuuttia lapsen vielä nukkuessa sopii minulle erittäin hyvin ja on jopa päivän tehokkainta aikaa.

Työn ja muun elämän yhteensovittaminen onnistuu hyvin tai erittäin hyvin kolmessa neljästä suomalaisesta työpaikasta. Työterveyslaitoksen mukaan pienissä työpaikoissa johto suhtautuu perheen ja työn yhteensovittamiseen myönteisemmin kuin suurissa, mutta naisvaltaisissa paikoissa suhtautuminen on yleisesti myönteisempää.

Perheen ja työn yhteensovittamisen rumbat, salsat ja sambat alkoivat edellisessä työpaikassani, josta jäin äitiysvapaalle ja olin poissa vuoden verran. Työnantajan puolesta kannustettiin jatkamaan halutessani äitiysvapaata, mutta palasin töihin pari päivää ennen lapseni ensimmäistä syntymäpäivää. Sain kotiini uuden työntekijän perehdytyspaketin ja työkalenterissani odotti varsinainen perehdytyspäiväkin. Tein töitä aluksi 50 prosenttisella työajalla, parin kuukauden jälkeen siirryin 80 prosentin työaikaan, ja kun poikani oli 1 vuoden ja 10 kuukauden ikäinen aloin tekemään täyttä työviikkoa.

Väestöliiton Perhe ja työ -sivustolle on koottu mm. esimiehen muistilista, perheystävällisiä eleitä työpaikalla hyödynnettäväksi sekä esimerkkejä hyvistä perheystävällisistä käytänteistä niin rekrytointivaiheeseen kuin itse työnteon järjestämiseenkin. Jos työpaikat alkavat jo olla perheystävällisiä niin entäs päivähoitojärjestelyt ja varhaiskasvatus? Pohjois-Karjala on varsinainen kovan luokan järjestömaakunta. Me järjestöissä työskentelevät saatamme olla kiinni työssä myös iltaisin ja viikonloppuisin, mutta emme kuitenkaan ole oikeutettuja vuoropäiväkotien hoitopaikkoihin. Työ muuttuu, pitäisikö vuoropäivähoitoon oikeuttavien kriteerienkin muuttua? Millaisia ratkaisuja joustavampien päivähoitoaikojen mahdollistamiseksi voisimmekaan keksiä?

Lapsen sairastuminen pistää työpäivän tai jopa työviikonkin ihan uusiksi. Minun työssäni se tarkoittaa enemmän tai vähemmän tehokasta etäpäivää, riippuen lapsen energiatasosta ja siitä, miten edellisenä yönä on nukuttu. Parasta tietysti olisi, jos voisin keskittyä antamaan läheisyyttä ja hoivaa sairastavalle lapselle, mutta joskus niinä päivinä viimeistellään hankehakemuksia sormenpäät näppiksellä sauhuten.

Määräpäivät ovat silloin kun ne ovat, armoa ei tunneta, vaikka lapsi sairastaisikin. Toisaalta, silloinkaan kadut eivät jää auraamatta, kansa ruokkimatta tai elintärkeät sisäelimet paikkaamatta. Onneksi on mahtavia työkavereita, jotka hyppäävät mukaan savottaan itseään säästämättä, jos yllättävä tarve iskee.

Loppuun vielä kolme ensimmäistä hakutulosta, kun googlasin ”perhe ja työ”:

  1. Perhe-elämän ja työn onnistunut yhteensovittaminen on kaikkien etu. 
  2. Työn ja perhe-elämän tasapainoa voidaan parantaa muun muassa työaika- ja työjärjestelyillä, yksilöllisillä joustoilla sekä esimiehiä valmentamalla.
  3. Parhaimmillaan työ tarjoaa mahdollisuuksia itsensä toteuttamiseen sekä myönteisiä onnistumisen kokemuksia, perhe puolestaan rakkautta, kumppanuutta ja turvallisuutta.

Miltä kuulostaa?


Kirjoittaja Kaisa Hiltunen on 34-vuotias totaaliyksinhuoltajaäiti ja Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskuksen toiminnanjohtaja. Kaisa löytyy twitteristä @kaisa_hiltunen . Lisää Kansanterveyden keskuksesta: www.kansanterveys.info ja twitterissä @pkkansanterveys .


Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi


Nimimerkki
Otsikko
Kommentti *
Älä täytä
Tähdellä (*) merkityt kentät ovat pakollisia
Ei kommentteja