Työelämän muutoksentekijät

Työelämän muutoksentekijät -blogissa julkaistaan Työelämä 2020 -hankkeessa mukana olevien työelämän kehittäjien asiantuntijakirjoituksia työelämän uudistamisesta.
2.2.2018 9.34

Suomalainen johtamistapa

Klemetti
Haastattelimme toista kymmentä suomalaista huippujohtajaa heidän johtamiskokemuksistaan sekä näkemyksistään johtamisen tulevaisuudesta.  Olemme myös kutsuneet suomalaisen johtamisen asiantuntijoita niin johtajia, esimiehiä kuin tutkijoitakin työpajaan helmikuussa.
Työelämä 2020 -verkostossa haluamme oppia lisää suomalaisesta johtamisesta. Tavoitteenamme on luoda yhteistä ymmärrystä suomalaisen johtamisen ominaispiirteistä ja tulevaisuudesta. Kokoamme haastattelujen ja työpajan tuloksista ”suomalaisen johtamisen julkilausuman”. Vaikka etenemme hyödyntäen vahvaa kokemus- ja tutkimuspohjaa, huomioimme myös tulevaisuuden ja työn murroksen.

Muutama vuosi sitten Työelämä 2020 -hankkeen ympärillä toimivien työelämäasiantuntijoiden keskuudessa virisi ajatus suomalaisen työelämän brändäämisestä. Todettiin, että suomalaisessa työelämässä on paljon vahvuuksia monien kansainvälisten tutkimusten, tilastojen ja muiden vertailujen valossa. Pohdinnan tuotoksena syntyi kolme työelämäbränditarinaa osaamisesta, yhteistyöstä ja turvallisuudesta. Samalla käytiin keskustelua suomalaisesta johtamisesta, mutta silloin johtajuus koettiin läpileikkaavaksi teemaksi tunnistetuissa vahvuuksissa, ei niistä irrallisena osana.

Työelämä 2020 -hankkeen pohjana olevassa työelämästrategiassa korostetaan vahvasti menestyvien työpaikkojen yhteistoiminnallisuutta. Neljän osa-alueen, yhteistyön ja luottamuksen, hyvinvoinnin ja terveyden, tuottavuuden ja innovaatioiden sekä osaamisen kuvauksissa ei korosteta johtamista vaan ajatellaan sen olevan sisäänrakennettuna yllä mainituissa painopisteissä. Toki johtamisen kehitystä seurataan eri mittarein niin työpaikoilla kuin kansallisellakin tasolla.

Tänä vuonna Työelämä 2020 -hankkeessa pysähdymme kuitenkin suomalaisen johtamisen teeman ympärille. Miksi nyt? Kenties globalisaatio on avannut silmämme myös johtamiskyvykkyyksien osalta sananlaskun ”on mentävä kauas nähdäkseen lähelle” mukaisesti. Talouselämä on noussut ylös kuopastaan ja ehkä siihenkin löytyy vastauksia suomalaisesta johtajuudesta. Haluamme vastauksia muun muassa siihen, mikä on suomalaisen johtamistavan vahvuus verrattuna muihin maihin. Tunnemme jo sinnikkyyden ja edestä johtamisen, mutta ehkäpä taustalla on muitakin vahvuuksia yritysten innovatiivisuuden, tuottavuuden, kannattavuuden, työllistävyyden ja työhyvinvoinnin suhteen?

Aiomme edetä avoimesti ja läpinäkyvästi ja jakaa projektimme tuotoksia askel askeleelta kevään aikana huipentuen alussa mainitsemaani julkilausumaan yritysjohdolle suunnatussa foorumissa toukokuussa. Sen jälkeen onkin aika tehdä suomalaisesta johtamisesta voittamaton kilpailukykytekijä kansainvälisillä markkinoilla. Valjastetaan suomalainen johtaminen edustamaan luotettavaa Suomi-kuvaa maailmalla.

Margita Klemetti

Kirjoittaja on Työelämä 2020 -hankkeen hankejohtaja


Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi

Ei kommentteja