Ajankohtaista alueverkostoissa

20.6.2017 15.32

Kohti parasta työelämää Etelä-Suomessa

Kesäkuisena keskiviikkona joukko työelämän kehittäjiä ja vaikuttajia kokoontui Finlandia-talolle Helsinkiin pohtimaan työelämän murrosta.

Tilaisuuden aluksi Mika Videman johdatti kuulijat Fazer Oy:n maailmaan.
– Keskeiset työelämän trendit, joihin me valmistaudumme pidemmällä aikavälillä, ovat laajennetut osaamisverkostot ja projektiluontoinen työtapa niin Fazerin sisällä kuin ulkoisestikin, kokonaisvaltainen työntekijäkokemus sekä muutoksen johtaminen ja uudistuminen.

Videman nosti puheenvuorossaan esiin myös neljä asiaa, joiden toteutumista paras mahdollinen työelämä hänen mielestään edellyttää.
– Yhteistyö, henkilökohtainen vastuu, työhyvinvointi ja joustavuus, listasi Videman.

Tilaisuuden fasilitaattorit Minna Issakainen Hämeen ELY-keskuksesta ja Antti Närhinen työ- ja elinkeinoministeriöstä toivoivat päivän aikana kuultavan vilkasta keskustelua ilmiöistä, unelmista ja haasteista. Issakainen toi esiin myös huolensa pienten yritysten saamasta tuesta.
– Miten rakenteet auttavat pieniä yrityksiä löytämään apua kehittämiseen, hän pohti.

Närhinen totesi suomalaisen työelämän näyttäytyvän Euroopan Unionin tasolla tarkasteltuna pääosin positiivisena.
– Erityisesti yhteistyö, luottamus ja reiluus ylittävät eurooppalaisen keskiarvon. Toki parannettavaakin on, Närhinen summasi.

Fredman Professional Kitchen Oy:n Susanna Paloheimo puhui aamupäivän puheenvuorossaan muutosjohtamisesta ja digitalisaation mahdollisuuksista. Hän muistutti, että epävarmuuden sietokyvyn kasvattaminen on välttämätöntä suomalaisessa työelämässä. Videmanin tapaan myös Paloheimo nosti esiin vastuun käsitteen.
– Omasta osaamisesta ja sen kehittämisestä on oltava suurempi vastuu ihmisellä itsellään, Paloheimo linjasi.
Samaan aikaan hän rohkaisi yrityksiä rakentamaan kulttuuria, jossa ihmiset voivat kukoistaa, eivät lannistua.

Huomio osaamisen johtamiseen

Kari Rekilä Rovaniemen koulutuskuntayhtymästä toi STRATOS-hankkeen terveiset tilaisuuden osallistujille. Hankkeen tavoitteena on mikro- ja pk-yritysten tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kehittäminen strategialähtöisellä osaamisen johtamisella.
– Hankkeen kartoituksissa on korostunut se, että määrätietoista, tavoitteellista osaamisen johtamista ei yritysten arjessa tapahdu. Osaamisen kehittäminen ja kehityskeskustelukäytänteet ovat vajavaisia.

Kynnykseksi tuntuu Rekilän mukaan muodostuvan yrittäjille tuttu kahden a:n ongelma.
– Mistä löytyy aika ja miten aloittaa, hän tiivisti.

Yritysnäkökulmaa aiheeseen toi Uudenmaan Herkku Oy:n toimitusjohtaja Sirpa Bäckström. Heidän yrityksessään osaamiskartoitus tehtiin ensimmäistä kertaa juuri STRATOS-hankkeen puitteissa. Sen myötä haluttiin selvittää työntekijöiden toiveita ja talon tarpeita.
– Ei meillä maa järissyt tulosten myötä, mutta saimme vahvistusta tärkeille asioille ja pohjaa kehityskeskusteluille.

Kartoituksessa esiin nousseisiin kehittämistarpeisiin tartuttiin konkreettisesti.
– Vierailimme keravalaisen tavarantoimittajan koeleipomossa opiskelemassa leivonnaisten koristelua. Myös työtehtävien uudelleenjärjestelyä ja laajentamista on tehty, Bäckström kertoo.

Kommenttipuheenvuoron osaamisen kartoittamiseen esitti toimitusjohtaja Taina Hanhinen C&Q Systemsistä, joka tarjoaa välineitä  kartoitustyöhön. Hän jakoi työelämäosaamisen kolmeen keskeiseen osa-alueeseen; työn osaamisvaatimuksiin, kykyihin ja valmiuteen sekä ammattitaitoon eli työsuorituksessa todentuvaan osaamiseen.
– Osaaminen on tietoja, taitoja ja myös asenteita, korosti Hanhinen.

Hän painotti myös osaamisen linkittämistä suoraan yrityksen visioon ja strategiaan.
– Pitää ymmärtää, mitä osaamista strategian toteutuminen vaatii.

Workathlon24: haasteiden konkretisointia

Päivän ohjelmaan kuuluneen Workathlon24-ratkaisuklinikan veti Tamora Oy:n Tom Hagelberg. Omat haasteensa asiantuntijoiden pureksittavaksi esittivät Vuohelan Herkun Pirkko Hämäläinen ja Jari Kallunki, Työvalmennus Futuurin Päivi Saatsi ja Jarkko Väre, Green Driversin Heikki Rusanen ja Ferovalon Elina Liehu.

Hartolalaisen Vuohelan Herkun unelmana on kasvaa kansainväliseksi gluteenittomien tuotteiden toimittajaksi sekä kiinnostavaksi toimijaksi tuotteiden ja asiakkaiden näkökulmasta, mutta myös työntekijöiden kannalta. Hämäläinen oli samaa mieltä päivän aikana saamastaan ohjeesta, että kansainväliset markkinat aukeavat pienin askelin. Tarvitaan hyviä neuvonantajia ja kohdemarkkinaosaamista.

– Paljon tuli asioita, joita on itsekin jo vähän mietitty, mutta kyllä tällaisista tilaisuuksista aina jotakin jää mieleen. Se kävi selväksi, että tarvitsemme uusia ihmisiä, totesi Hämäläinen.
– Tarve ketteryyden lisäämiseen tuotekehityksessä oli hyvä nosto, lisäsi Jari Kallunki.

Työvalmennus Futuurin tavoitteena on tehdä suomalaisesta työelämästä parempaa. Työelämän ohjauspalveluja tarjoava yritys kaipasi kirkastusta unelmalleen, jotta se välittyisi kaikissa kohtaamisissa ja viestinnässä sekä palvelun tilaajille että omalle henkilöstölle.

– Erityisesti minua kiehtoo Tamoran esittämä ajatus siirtymisestä kohti vuorovaikutuksen kenttää ja käymään keskusteluja monella tasolla sen sijaan, että me asiantuntijat olisimme aktiivisia toimijoita ja asiakas passiivinen palvelun kohde. Tarvitsemme ehdottomasti yhteisen myyntipuheen, jotta osaamme kertoa palveluistamme samalla tavalla ja niin, että tarjoamamme palvelu ja tilaajien tarpeet kohtaavat, pohti Saatsi päivän antia.

Green Driversin Rusanen haki klinikasta sparrausta idealleen tarjota työllistymispolku raskaan liikenteen kuljettajaksi haluavalle työttömälle tai alaa vaihtavalle henkilölle. Esiin nousi ainakin tarve poluttaa palvelu ja luoda selkeä toimintamalli niin, että oikeat ihmiset kohtaavat oikeaan aikaan.
– Erityisesti se on auennut tänään, että en pysty itse tekemään kaikkea, vaan tarvitsen apua oikeiden yhteistyökumppanien löytämiseen. Sain kipinää asioiden eteenpäin viemiseen.

Ferovalon Liehu toivoi klinikasta apuja toimintamallin kehittämiseen ja tunnettuuden lisäämiseen, jotta yritykset osaisivat ostaa Ferovalon tarjoamaa palvelua eli ulkopuolista, kokenutta osaamista ja parempaa johtajuutta myös tilapäiseen käyttöön. Myös julkisen puolen tarjoamat rahoituskanavat kiinnostivat Liehua. Ennen muuta tavoitteena on myynnin kasvattaminen asiakasyrityksissä.

– Olin mielissäni, kun puheenvuoroissa nostettiin resurssit niin tärkeään asemaan. Itse uskon myös, että resurssit ja osaaminen takaavat yrityksen menestyksen. Perustamani yrityksen toimintamalli tarjoaa yrityksille vaihtoehdon, jossa resurssia ei tarvitse palkata, kun tarve on osa- tai määräaikainen. Näinhän nykyisessä projektien maailmassa on. Jos en rahaa tältä reissulta saanutkaan, niin kenties tämä poikii tulevaisuudessa toimeksiantoja, pohti Liehu, joka näki osallistumisen klinikkaan tärkeäksi ennen muuta verkottumisen ja näkyvyyden kannalta.

Päivän yhteenvedosta ja päätössanoista vastasi hankejohtaja Margita Klemetti Työelämä 2020 -hankkeesta. Epävarmuuden sietokykyyn liittyen hän pohti sitä, miten vahvistamme kykyämme mennä epämukavuusalueelle toisiamme tukien. Tulevaisuuden työelämä  vaatii monipuolista ja laajaa osaamista. Myös verkosto-osaamisen rooli korostuu.

– Oman osaamisen jakaminen ja toiselta oppiminen ovat yhä tärkeämpiä taitoja. Tarvitsemme hyviä työpaikkoja, joiden arjessa jalostetaan nykyistä työtä ja kehitetään uutta liiketoimintaa. Kun kehittämistä tehdään yhdessä vaikuttaen ja osallistuen, se näkyy myös työhyvinvoinnissa, päätti Klemetti.

Teksti Kreetta Haaslahti Kuva Julia Hannula




Palaa otsikoihin