Uutiset

15.6.2016

Joukkoistuuko työ Suomessa ja mitä siitä seuraa?

Teknologinen kehitys muuttaa työtä vauhdilla. Digitaaliset alustat tarjoavat uusia mahdollisuuksia jakaa työtä ja tehdä työtarjouksia ihmisille, jotka eivät ole perinteisessä työsuhteessa teettäjään.

Joukkoistettu tapa teettää ja tehdä työtä voi olla uhka monelle perinteiselle yritykselle ja niiden työntekijälle. Toisaalta näin voi myös syntyä uusia kasvuyrityksiä, uusia työpaikkoja ja uudenlaista työkulttuuria. Ilmiöstä, sen leviämisestä ja vaikutuksista  tiedetään vasta vähän.

Työelämä 2020 -hankkeen uusia työn tekemisen tapoja käsittelevä Work Up! -tapahtumasarja pyörähti Helsingissä 19.5.2016 käyntiin teemalla ”Vaeltavat ammattilaiset”. Tilaisuudessa pohdittiin joukkoistetun työn tulevaisuuden näkymiä Suomessa. Kuinka paljon sitä tullaan tekemään? Ketkä sitä tekevät? Mitä tapahtuu työllisyydelle? Miten työelämä muuttuu? Syntyykö Suomeen uusia merkittäviä alustatalouden yrityksiä? Paneelikeskustelujen ja yleisöäänestysten varaan rakentuneeseen tilaisuuteen osallistui runsas 70 henkeä.

Pääosin tutkijoista, joukkoistetun työn teettäjistä ja tekijöistä, virkamiehistä ja työmarkkinajärjestöjen edustajista koostuva yleisö otti kantaa joukkoistetun työn tulevaisuuteen äänestämistyökalun avulla. Seuraavassa on yhteenveto tuloksista.


Lisääntyykö joukkoistettu työ?

Tähän yleisöllä oli hyvin yhdenmukainen näkemys: kyllä ja selvästi. Lähes kolme neljästä uskoi, että vuonna 2030 vähintään joka viides saa tuloja tällaisesta työstä (kuvio 1). Vertailukohtaa nykytilanteeseen on vaikea löytää, koska luotettavia tilastoja ei asiasta ole.


WorkUp_Kuvio1Kuvio 1. Kuinka moni Suomen työllisistä saa vuonna 2030 ainakin osan tuloistaan joukkoistetusta työstä? N=60
    

 
Ketkä tekevät joukkoistettua työtä?

Osallistujien näkemykset vaihtelivat suuresti siitä, onko joukkoistettu työ tekijöilleen vapaaehtoinen valinta vai pakon sanelemaa. Vapaaehtoisuus sai jonkin verran enemmän kannatusta. Yli 40 % kuitenkin uskoi, että joukkoistetun työn tekijät jakautuvat kahteen suurin piirtein samankokoiseen ryhmään. 

WorkUp_Kuvio2Kuvio 2. Missä määrin vapaaehtoisuuteen perustuvaa joukkoistettu työ on vuonna 2030? N=66 


Osallistujien näkemykset hajosivat myös siinä, kuinka koulutettuja joukkoistetun työn tekijät tyypillisesti ovat. Vajaa 40 % uskoi, että tyypillisellä tällaisen työn tekijällä on korkeakoulututkinto. Tasan yhtä moni oli sitä mieltä, ettei tyypillisellä tekijällä ole korkeakoulututkintoa eikä myöskään toisen asteen ammatillista koulutusta.


Mitä työn joukkoistaminen vaikuttaa työelämään?

Näkemykset joukkoistamisen vaikutuksista työelämässä olivat verraten positiivisia. Useampi kuin kaksi kolmesta uskoi joukkoistamisen auttavan luomaan uusia työpaikkoja. Uhkana olemassa oleville työpaikoilla joukkoistamisen näki vain runsas 15 % (kuvio 3).

WorkUp_Kuvio3Kuvio 3. Auttaako työn joukkoistaminen luomaan uusia työpaikkoja vai onko se uhka monille olemassa oleville työpaikoille?N=63
 

Näkemykset joukkoistamisen seurauksista työelämän laadulle olivat myös useammin positiivisesti kuin negatiivisesti sävyttyneitä. Enemmän myönteisinä kuin kielteisinä vaikutukset näki runsaat puolet vastanneista. Päinvastaista mieltä oli vajaa kolmannes. 

Lue koko yhteenveto PDF:nä.

Tuomo Alasoini




Palaa otsikoihin