Uutiset

Work Up! -tilaisuudesta uusia näkökulmia alustatalouden työhön

Alustatalous ja joukkoistettu työ leviävät nopeasti. Ilmiöstä on kuitenkin vasta vähän luotettavaa tutkimustietoa. Työelämä 2020 -hankkeen Helsingissä 8.11.2016 järjestämässä seminaarissa keskusteltiin, mitä ilmiöstä toistaiseksi tiedetään, kuinka työ ja työelämä ovat muuttumassa, millaisia laajempia yhteiskunnallisia on odotettavissa ja mitä Suomessa tulisi tehdä.

Tuomo Alasoini (Tekes) esitteli tutkimustuloksia, joiden mukaan Isossa-Britanniassa, Alankomaissa ja Ruotsissa alustatalouden työtä on tehnyt aikuisväestöstä 11–12 %. Tällaista työtä hakeneiden joukko on ollut viidennes. Säännöllisesti alustatalouden työtä tekee kuitenkin vielä harva. Tällaista työtä tehdään tyypillisesti lisäansioiden toivossa, ei pääasiallisena ansioiden hankkimisen keinona.paneeli

Asiantuntijatyötä verkon välityksellä


Ville Miettinen (Microtask Oy) ja Santtu Hulkkonen (Solved Oy) esittelivät kahden suomalaisen joukkoistettua työtä tarjoavan yrityksen toimintaa. Microtask välittää mikrotehtäviä, jotka liittyvät vanhojen asiakirjojen digitalisointiin. Solved välittää asiantuntijatyötä vaativiin ympäristöratkaisuihin. Heidän mukaansa rutiininomainen mikrotyö, jossa työn hinta määräytyy globaalisti, ei rantaudu Suomeen. Pitkällä aikavälillä mikrotyö vähenee muutenkin kehittyvän tekoälyn tieltä. Suomessa tehtävä joukkoistettu työ on jatkossa joko verkon kautta välittyvää asiantuntijatyötä tai offline-työtä ruuankuljetuksesta keikkalääkäripalveluihin.

Leila Kurki (Toimihenkilökeskusjärjestö STTK) ja Merru Tuliara (Henkilöstöpalveluyritysten liitto HPL) toivat keskusteluun työmarkkinaosapuolten näkökulmia. Molemmat kaipasivat kiireisesti selvempiä pelisääntöjä niin työn teettäjien, alustayritysten kuin työn tekijöiden oikeudelliseen asemaan. Eri maissa on meneillään useita oikeusjuttuja siitä, ovatko tällaista työtä tekevät työsuhteessa, itsensätyöllistäjiä, yrittäjiä vai jotain muuta.

Molemmat toivat esiin useita nykytilanteeseen liittyviä epäkohtia niin työn tekijöiden kuin yritysten näkökulmasta. Leila kaipasi Suomeen myös osuuskuntamalliin perustuvia työn tekijöiden itsensä hallitsemia alustoja. Merru piti kaikkia uusia työn välittämisen muotoja periaatteessa tervetulleina, jos ne lisäävät ihmisten työhön osallistumista.

Tutkimusta kaivataan lisää

yleiso
Juho Salminen (Susinno Oy) ja Laura Seppänen (Työterveyslaitos) toivat keskusteluun tutkimuksen näkökulmia. Joukkoistamisesta väitöskirjan Lappeenrannan teknilliseen yliopistoon tehnyt Juho totesi, että ihmiset tekevät joukkoistettua työtä monenlaisin motiivein. Hän suhtautui epäilevästi siihen, että moni voisi elää pelkästään tällaisella työllä. Molemmat korostivat sitä, kuinka moninaisesta ilmiöstä on kyse.

Lauran mukaan joukkoistetun työn merkitystä ihmisille voi tarkastella myös sen mukaan, kuinka säännöllistä sen tekeminen on ja mikä on sen taloudellinen merkitys ihmiselle. Laura tutkii itse asiaa Suomen Akatemian rahoittamassa Työterveyslaitoksen, Turun yliopiston ja ETLAn yhteisprojektissa ”Fiksu työ alustatalouden aikakaudella”
http://www.aka.fi/globalassets/33stn/tilannekuvaraportit/stn2016-hankkeet/swipe_tilannekuvaraportti.pdf
 
Seminaarin juontajana toiminut Erik Bäckman (Miltton) kysyi lopussa, mitä Suomessa pitäisi tehdä, jotta Mervi_ja_Tuomo_250alustatalouden työstä voisi tulla hyvinvointiyhteiskuntaa vahvistava tekijä. Puolet panelisteista mainitsi perustulon ja ajatuksen siitä, että alustatalouden työ voisi tällöin olla kaikille yksi keino lisäansioiden hankkimiseen perustulon päälle. Työmarkkinapuolen edustajat nostivat ykkösasiaksi pelisääntöjen selventämisen. Panelistien kesken oli erilaisia näkemyksiä siitä, tulisiko palkansaajan ja itsensätyöllistäjän väliin luoda jokin uusi kategoria joukkoistetun työn tekijöille.

Lopuksi Mervi Hasu (Työterveyslaitos) ja Tuomo Alasoini vetivät keskustelua yhteen. Molemmat korostivat tarvetta parantaa joukkoistettua työtä koskevaa suomalaista tietopohjaa tutkimuksen avulla ja lähteä laajan yhteistyön pohjalta keskustelemaan, kuinka fiksusta alustatalouden työstä voisi luoda uuden kilpailuedun Suomelle. Keskustelu on ollut toistaiseksi hajanaista ja paljolti stereotypioihin perustuvaa.

Teksti: Tuomo Alasoini ja Mervi Hasu
Kuvat: Sari Eskola

Liite:
Joukkoistettu työ Euroopassa (esitys) (pptx) (440.2 KB)
 

Palaa otsikoihin