Yleiset uutiset

23.8.2017 10.40

TEM: Työpaikoista iso osa on ”superduuneja”, joissa työelämä on erinomaista

Vuoden 2016 työolobarometrin loppuraportista käy ilmi, että 23 prosenttia suomalaisista työpaikoista voidaan luokitella ”superduuneiksi”, jotka jyräävät muut työpaikat kaikilla hyvän työelämän mittareilla. ”Ongelmatyöpaikkoja” on taas noin 13 prosenttia.

Tilastollisen luokitteluanalyysin perusteella suomalaisista työpaikoista muodostettiin työolobarometrin tiedoista ensi kertaa viisi arkkityyppiä:

1. Superduunit
2. Vaativat mutta laadukkaat työt
3. Raskaat perusduunit
4. Kevyet mutta sosiaalisesti epätyydyttävät työt
5. Ongelmatyöpaikat

Näistä viidestä ryhmästä ”superduunit” eroavat edukseen kaikilla kuudella mittarilla. Nämä ovat työpaikkoja, jotka tarjoavat jokaisessa suhteessa erinomaiset työskentelyolosuhteet. Erityisen usein tällaisia työpaikkoja on yksityisen sektorin johtajilla, aineenopettajilla, korkeakoulujen opettajilla sekä teknisten ja kaupallisten alojen erityisasiantuntijoilla. Enemmistöllä on korkeakoulututkinto.

”Vaativat mutta laadukkaat työt” ovat muilta osin erinomaisia työpaikkoja, mutta henkisesti kuormittavia. Näissä hajonta koulutustaustassa on erittäin suurta. Joukossa on paljon julkisella sektorilla johtavassa asemassa olevia, mutta myös yksityisen sektorin toimistotyöntekijöitä, sekä prosessi- ja kuljetustyöntekijöitä.

”Raskaat perusduunit” ovat sosiaalisesti laadukkaita, mutta fyysisesti raskaita. Näihin kuuluu paljon suorittavan työn tekijöitä: rakennus-, korjaus- ja valmistustöitä, maa- ja metsätalouden työntekijöitä, sekä palvelualojen työntekijöitä, kuten lähi- ja sairaanhoitajia, siivoojia ja tarjoilijoita.

”Kevyet mutta sosiaalisesti epätyydyttävät työt” ovat ryhmä keskimäärin melko korkeasti koulutettuja, joiden työpaikalla ilmenee sosiaalisia ongelmia, mutta työ itsessään ei ole erityisen kuormittavaa.

Pienin ryhmä on ”ongelmatyöpaikat”. Nämä työpaikat jäävät muista ryhmistä jälkeen kaikilla mittareilla henkistä kuormittavuutta lukuun ottamatta. Työtehtävät ovat tyypillisesti suorittavan portaan tehtäviä, joita tehdään työpaikalla ilman joustomahdollisuuksia. Tyypillisiä ammatteja ovat mm. pikaruokalatyöntekijä, toimistoavustaja, kaivos- ja louhintatyön koneenkäyttäjä, postinkäsittelijä, siivooja ja koneasentaja. Enemmistöllä on keskiasteen koulutus.

Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisemassa vuoden 2016 työolobarometrin loppuraportissa on käsitelty uudella tavalla kerättyä tietoa suomalaisesta työelämästä. Raportissa on ensi kertaa ryhmitelty suomalaisia työpaikkoja eri ryhmiin sen perusteella, millaista niissä työskentely on laadullisesti. Analyysissa työpaikkoja on vertailtu kuudella mittarilla, jotka ovat altistus häiriökäyttäytymiselle, työn henkinen kuormittavuus, yhteisöllisyys, vaikutusmahdollisuudet, avoin ja tasapuolinen kohtelu, sekä työn fyysinen raskaus. Ryhmien koot ovat suuntaa-antavia ja vertailu on toteutettu vain kansallisesti.

Työolobarometri on vuosittain toteutettava kyselytutkimus, jolla selvitetään suomalaisen työelämän tilaa.

Työolobarometri 2016
Liite: Suomalaisen työelämän viisi ryhmää työolobarometrin perusteella sekä niiden ominaisuudet (pdf)

Lisätiedot:
erityisasiantuntija Erno Mähönen, etunimi.sukunimi@tem.fi, 029 504 7066


Palaa otsikoihin