Yleiset uutiset

26.5.2017 15.34

Viidennessä Work Up! -seminaarissa käsiteltiin robotiikkaa hoito- ja hoiva-alan uudistajana

Työn uusia ilmiöitä käsittelevän Work Up! -tapahtumasarjan viides Robotiikka-aiheinen seminaari järjestettiin 23.5. Korjaamolla. Seminaari järjestettiin yhteistyössä Tekesin, STTK:n, Superin ja Tehyn kanssa.

Seminaarissa kuultiin kaksi paneelikeskustelua, joista ensimmäisessä keskityttiin robotiikan nykytilanteeseen ja tulevaisuuteen ja toisessa tarkemmin hoito- ja hoiva-alaan. 

Koneapu korvaamaan robotti-sana

Ensimmäisen paneelin teemoja olivat robotiikan nykyhetki, osaamiskulttuurin vähittäinen muutos ja työn tulevaisuus. Panelisteista VTT:n erikoistutkija Timo Salmi ja tieteiskirjailija Johanna Sinisalo ottivat kantaa nykytilanteeseen teknologian näkökulmasta. Heidän mielestään yleinen keskustelu ja visiot ihmisten mielissä olettavat robotiikan olevan jo pitemmällä kuin todellisuudessa onkaan. Tällä hetkellä robotiikan kehityksessä ei olla vielä siinä vaiheessa, että roboteille voitaisiin opettaa kovinkaan paljon taitoja. 
Panelistit
Tilaisuuden juontajana toimi Erik Bäckman


Sinisalo ehdottikin, että robottien sijaan tulisi ennemmin puhua koneavusta. Silloin ihmisten vääristyneitä mielikuvia voitaisiin oikaista. Tieteiskirjailijana Sinisalo on sitä mieltä, että ihmiset ovat oppineet scifi-fiktiosta vääriä käsityksiä robotiikasta, kun robotit kuvataan ihmismäisinä olentoina, jotka liikkuvat, puhuvat ja tuhoavat.

Keskustelua tulisikin suunnata enemmän siihen suuntaan, miten koneita voitaisiin käyttää työn helpottamiseksi. Hyvänä esimerkkinä Salmi käytti vertausta robotista ja astianpesukoneesta. Ei ole tarvetta humanoidirobotille, joka osaa seisoa tiskialtaan edessä ja tiskata astiat, sillä näppärämmin homman hoitaa astianpesukone.

Ihminen saa tehdä sitä, mitä parhaiten osaa

Vaikka robotiikka kehittyy, ei osaamiskulttuuri ole panelistien mukaan katoamassa vielä pitkään aikaan. Vielä silloinkin, kun robottien kehitys on sillä tasolla, että ne voidaan ohjelmoida hitsaamaan tai kuljettamaan autoa, täytyy niitä silti osata ohjelmoida. Ohjelmoijan tulee tietää, miten kyseistä työtä tehdään. On tärkeää, etteivät vahvaa osaamista vaativat taitoja päästetä katoamaan.

- Hyvästä ohjelmoijasta ei välttämättä tule hyvää hitsausohjelmoijaa, vaan hyvästä hitsaajasta voi tulla sellainen, koska hänellä on hallussaan tarvittavat taidot työstä robotin ohjelmoimista varten, Salmi esitti.
 
Tulevaisuutta hahmoteltaessa keskustelu siirtyi teknologiasta yhteiskunnan rakenteeseen ja ihmiseen. Aivotutkija Katri Saarikiven mukaan on selvää, että vaikka robotiikka tulee kehittymään, ihmisen tekemä työ ei silti katoa. Robotti voi auttaa tekemällä puuduttavat rutiinityöt jättäen ihmisille mahdollisuuden tehdä niitä asioita, joissa ihminen on paras. Robotti ei voi olla empaattinen tai toimia vuorovaikutuksessa ja niissä ihminen on hyvä. Saarikivi kannustaakin keskittymään teknologisen kehityksen lisäksi myös ihmisten osaamiseen ja ihmisen parhaiden kykyjen tunnistamiseen.

Tulevaisuuden tutkija Jari Kaivo-ojan mukaan yhteiskunta ei voi esimerkiksi tulevaisuudessa kouluttaa lapsia ja nuoria samalla tavalla kuin nykyään, koska samanlaiselle osaamiselle ei löydy kysyntää.

- Meidän koko koulutusjärjestelmä täytyy käydä alusta loppuun saakka huolellisesti läpi. Jos olemme vähääkään rehellisiä lapsille ja nuorille, emme voi jatkaa samanlaisen koulutusjärjestelmän ylläpitämistä kovinkaan pitkään, Kaivo-oja muistuttaa.  

Nykyisessä yhteiskunnassa ihminen määrittelee itsensä usein työn kautta, mutta tulevaisuudessa oma arvo voi määrittyä myös muiden asioiden kautta. Panelistien mukaan työn uudelleen muodostuminen vaikuttaa samalla koko yhteiskunnan rakenteisiin ja myös työn arvo muuttuu eikä esimerkiksi palkkajärjestelmä välttämättä voi säilyä samanlaisena.

Vain valmista teknologiaa hoivapalveluihin

Toisessa hyvinvointialan ammattilaisista koostuvassa paneelissa keskusteltiin siitä, millaista apua roboteista olisi hyvä olla esimerkiksi sairaaloissa. Aluksi tutustuttiin Zora-robottiin, joka kertoi, mitä osaa tehdä ja mitä hyötyä robotista on esimerkiksi sairaalassa. Inhimilliseltä näyttäneen humanoidirobotin esiintymisestä huolimatta ammattilaiset veivät paneelikeskustelua eteenpäin robotiikan faktat tiedostaen.
Zora
Zora-robotti voi esimerkiksi ohjata jumppaa senioreille tai lukea satuja lapsille.

Zoran omistavan Meditas Oy:n toimitusjohtaja Minna Laine muistutti, että teknologian tulee olla valmista, kun se tuodaan hoitoympäristöön. Jos laite on hankala, se viedään varastoon pölyttymään. Siksi Laine toivoo, että robotiikan avulla kokeilukulttuuri ja helppokäyttöinen teknologia saisivat uuden mahdollisuuden.  

Koneavun tarpeet hoitoalalla olivat panelistien mielestä hyvin selvillä, kotihoitoon ja lähihoitajille tarvittaisiin nostoapua, lääkäreillä menee kirjaamiseen aivan liian kauan aikaa ja sairaaloissa kuljetukset ja siirrot vievät liian suuren osan työstä. Näihin kolmeen kokonaisuuteen ja moneen muuhun yksittäiseen asiaan panostamalla hoitoalalla päästäisiin keskittymään inhimilliseen työhön ja hoitamiseen enemmän. Ihmisen kättä robotti ei korvaa, muistutti Superin pääluottamusmies Annika Asla.

Tärkeäksi huomioksi nousi myös se, että kehitystyötä tehdään ihmisten ehdoilla ja kaikkia osapuolia kuunnellen. HUS:n kehitysjohtajan Visa Honkasen mielestä tulevaisuudessa siintävän robotiikan käyttöönottoon on selvä resepti: jos asiakas on tyytyväisempi kuin oli ennen robottia, silloin sitä käytetään ja päinvastoin.

Katso tapahtuman verkkotallenne

Teksti: Sanni Mäkinen Kuvat: Memmi Ojantola



Palaa otsikoihin