Yleiset uutiset

16.10.2017 10.40

Viime viikon Work Up! -tapahtumassa keskusteltiin kiertotalouden kasvumahdollisuuksista

Mitä BCK-alan yritykset oikein ovat, ja syntyykö tulevaisuuden talouskasvu niiden liiketoiminnasta? Muun muassa näitä kysymyksiä lähdettiin selvittämään asiantuntijoiden voimin torstaina 12.10. Scandic Parkissa järjestetyssä Work Up! -seminaarissa.

Työ- ja elinkeinoministeriön elinkeino- ja innovaatio-osaston johtaja Olli Koski toivotti seminaariväen tervetulleeksi ja pohjusti päivän teemaa: biotaloutta, cleantechia ja kiertotaloutta eli niin kutsuttuja BCK-aloja. Samaan aikaan Work Up! -seminaarin kanssa julkaistiin Gaia Consultingin ja Tempo Economicsin TEM:ille tuottama selvitys BCK-sektorilla toimivien yritysten kasvumahdollisuuksista ja työllisyysvaikutuksista Suomessa, jota tutkija Päivi Luoma oli paikalla esittelemässä.

Selvityksessä muun muassa todettiin BCK-alojen kasvun ja työpaikkojen syntyvän arvoketjuihin ja arvoverkkoihin, jotka eivät noudata perinteisiä toimialarajauksia. Näin ollen myös osaamistarpeissa korostuvat työtehtävät ja teknologian rajapinnat ylittävä moniosaaminen. Alojen uudet työpaikat syntyvät Luoman mukaan ennen kaikkea palvelu-, myynti- ja markkinointitehtäviin sekä erityistä asiantuntemusta vaativiin tehtäviin. Osaavan työvoiman saatavuus vaikeuttaakin jonkin verran BCK-yritysten kasvua juuri näissä tehtävissä.

artikkelikuva_04
Tutkija Päivi Luoma esittelee biotalouden kasvumahdollisuuksia Suomessa.

Selvityksessä esitettyjä havaintoja tukivat yrityskommentaattorit, GreenStream Networks Oy:n hallituksen puheenjohtaja Jussi Nykänen sekä Snafu Oy:n perustaja Samuli Laurikainen. Molemmat yritykset olivat myös mukana selvityksessä hyödynnettyjen kymmenen tapausesimerkin joukossa.

– Kaikentyyppinen siiloutuminen on katastrofaalista varsinkin pienissä yrityksissä. Joustokyky ja uuden oppiminen on kaikki kaikessa, Nykänen summaa henkilöstön osaamistarpeita.

Arvoketjuista kohti ekosysteemiajattelua


Iltapäivän ohjelma jatkui paneelikeskustelun merkeissä. Mukana keskustelemassa olivat korkean tehokkuuden voimalinjajärjestelmiä valmistavan Visedon markkinointijohtaja ja cleantech-verkosto Nordic Innovation Acceleratorin hallituksen puheenjohtaja Nina Harjula, Tekesin biotalous ja cleantech -teemajohtaja Jarmo E. Heinonen, Suomen ympäristökeskuksen professori Jyri Seppälä, robottilaitteistoja jätteiden lajittelun tarpeisiin kehittävä ZenRobotics Oy:n toimitusjohtaja Timo Taalas ja Lahden ammattikorkeakoulun BCK-projekteista vastaava projektipäällikkö Maarit Virtanen.

”BCK-osaamisella kansainvälisille markkinoille” -nimeä kantaneessa paneelissa keskityttiin BCK-alan viennin edistämiseen sekä liiketoiminnan arvonmuodostuksen ja osaamistarpeiden tunnistamiseen. Puheenvuoroissa nousi esille tarve suurempien kokonaisuuksien myymiseen yksittäisten komponenttien sijaan sekä tähän vaadittavat verkostot ja osaamiset. Yrityksen arvoketjujen tarkastelusta tulisi panelistien mielestä siirtyä kohti arvoverkosto- tai ekosysteemiajattelua. Käytännössä tämä voi tarkoittaa yhteiskehittämistä ja erilaisia kumppanuuksia, suurin lisäarvo kun ei välttämättä synny itse alusta loppuun asti tekemällä.

artikkelikuva_01
Panelistit oikealta vasemmalle: Nina Harjula, Jarmo E. Heinonen, Jyri Seppälä, Timo Taalas ja Maarit Virtanen. Etualalla juontaja Erik Bäckman.

Liiketoimintaosaamisen merkitystä teknisen osaamisen rinnalla korostettiin useaan otteeseen. Puhe kääntyi suomalaisiin perisynteihin: vaatimattomuuteen, markkinoinnin puutteeseen ja riskinoton kaihtamiseen. Nina Harjulan mukaan riskipääoman saaminen todellisuudessa edellyttää, että tiimistä löytyy myös myynti- ja markkinointiosaamista.

– Pelkkä tekniikka ei riitä. Tarvitaan markkinointiosaaja, joka pitchaa yrityksen maailmalle, Harjula selittää.

Kysyttäessä suosituksia päättäjille BCK-alojen kasvun edistämiseksi panelistit ehdottivat esimerkiksi kansainvälisten verkostojen edellyttämistä julkisen rahoituksen saamiseksi sekä julkisia hankintoja niiden työllisyyttä edistävän ja suuntaa näyttävän vaikutuksen vuoksi. Myös joustavan oppimisen mahdollistaminen sekä työkalut ja valmiudet verkostojen hankkimiseen nähtiin kehitystarpeina, joihin suomalaisella koulutusjärjestelmällä pystyttäisiin vastaamaan.

– Julkisten hankintojen kautta alan yritykset saisivat myös kansainvälistä näkyvyyttä, Tekesin Jarmo Heinonen huomauttaa.


Seuraava Work Up! -tapahtuma ”Älykkäät palvelut ja työelämän palvelullistuminen” järjestetään tiistaina 23.1.2018.

Päivi Luoman seminaariesitys ja Kasvua ja työpaikkoja kestävistä ratkaisuista -selvitys ovat ladattavissa tapahtuman sivuilta.


Teksti ja kuvat: Iina Vilén


Palaa otsikoihin