Yleiset uutiset

9.2.2017 10.11

Work Up! -seminaarissa monikulttuurisuus näyttäytyi voimavarana

Suomalaisen työelämän inklusiivisuus ja monikulttuurisuuden lisäarvo liiketoiminnalle olivat neljännen Work Up! -seminaarin teemoja tiistaina 31. tammikuuta Vanhalla Ylioppilastalolla.

Iltapäivän aikana kävi selväksi, että henkilöstön monikulttuurisuus on selvä menestystekijä yrityksille. Kovin moni yritys ei tätä tekijää vielä hyödynnä, koska konkreettiset keinot työelämän monimuotoistamiseen ovat vieraita.
 
– If you’re not multicultural, get multicultural, kiteytti juontaja englanninkielisen seminaarin paneelikeskustelussa osuvasti.

Suomessa on herätty ymmärtämään, että maahanmuuttajien osaaminen, koulutus ja kokemus kannattaa ottaa käyttöön, ja että monikulttuurisuus on todellinen voimavara. Yritykselle on monella tavalla hyödyksi se, että sen henkilöstöstä löytyy useampia kuin yhden kulttuuritaustan tai kielen osaavia työntekijöitä. Globaaleilla markkinoilla on globaalit asiakkaat.

Tutkimukset osoittavat moninaisten työyhteisöjen hyödyt, ja seminaarissa kuullut yritysten kommenttipuheenvuorot todistivat samaa. Erityisesti nuorissa yrityksissä, joissa henkilöstön keski-ikä on matala, on monimuotoisuus jo onnistuttu luontevasti valjastamaan voimavaraksi ja kilpailueduksi. Paneeli_1_uutiseen

Mitkä ovat ensiaskeleet?

Seminaarissa pohdittiin konkreettisia tapoja, joilla kehitystä voidaan nopeuttaa. Yritykset voivat ottaa aktiivisen otteen, ja toisaalta ulkomaalaisilta opiskelijoilta, maahanmuuttajilta ja työntekijöiltä kysytään rohkeutta tehdä erityislaatunsa näkyväksi.

Panelistit tarjosivat ensiaskeleita yrityksille monimuotoisuuden edistämiseen: Harjoittelijat ja vapaaehtoiset ovat mahdollisuus aloittaa. Mentorointi on toinen tapa. Yritys voi myös käynnistää monimuotoisuusohjelman.

– Ei kannata odottaa, että osallistuva henkilö osaa suomea täydellisesti ja on täydellisen integroitunut. Se ei ole realistista, paneelissa todettiin.

Suomen kielen taito ei monissa yrityksissä myöskään työnteon kannalta ole ratkaisevaa, jos työkieli joka tapauksessa on suurimman osan ajasta englanti.

Ulkomaalaisille, Suomen työelämään pyrkivien kannalta todettiin olevan tärkeää verkostojen rakentaminen ja suomalaiseen kulttuuriin sukeltaminen. Hyvällä viestinnällä on niin ikään iso merkitys. Sen avulla suomalaisen työnantajan voi vakuuttaa siitä, että ulkomaalaisella on tarjottavana sellaista, mitä suomalaisella työntekijällä ei ole. 

Seminaarin aluksi työ- ja elinkeinoministeriön maahanmuuttojohtaja Sonja Hämäläinen kertoi valtiovallan terveiset: valtio hakee buustia talouteen, ja kansainvälisissä osaajissa on potentiaalia, mutta heidän osaamisensa ja taitojen tunnistamisessa meillä on vielä tekemistä. Panelistien lisäksi tilaisuudessa kuultiin myös yritysvastuuverkoston FiBSin asiantuntija Aulikki Sippolaa, joka kertoi tämänhetkisestä ilmapiiristä ja monimuotoisuudesta suomalaisissa yrityksissä. Niko Ferm, Aalto yliopiston ylioppilaskunnan pääsihteeri, esitteli kansainvälisten opiskelijoiden työllistymistä koskevaa tutkimustaan otsikolla Unused Talent. Startup Refugeesin toiminnanjohtaja Camilla Nurmen esimerkit uudenlaisista liiketoiminnoista, joita maahanmuuttajat Suomeen ovat tuoneet, innostivat yleisöä.

Englanninkielisen seminaarin keskustelu oli vilkasta, ja rajallisen ajan takia paljon jäi aiheesta vielä sanomattakin. Keskustelujen tallenne sekä muuta aiheeseen liittyvää materiaalia löytyy verkkosivuilta: www.tyoelama2020.fi/workup.

Työelämä 2020 -hankkeen organisoiman tapahtumasarjan tavoitteena on esitellä työelämän uusia ilmiöitä. Seuraava Work Up! -seminaari järjestetään toukokuussa 2017, ja sen aiheena on robotti työkaverina.

Teksti: Jenni Hakala
Kuvat: Tiina Hanhike


Palaa otsikoihin