Lean-johtaminen

1.9.2017 8.05

Hukkaa mä metsästän, tahdon saada suuren

Tani_Ja¦êrvinen(08-09-17-29-43)
Mikä omassa työssäsi ei tuota lisäarvoa itsellesi, asiakkaalleesi tai organisaatiollesi, mutta luo kustannuksia ajassa, rahassa tai tilassa? Tunnettua lastenlaulua mukaillen kaikenlaisen hukan tunnistaminen ja poistaminen on Lean-johtamisen ydin.
Leanin tavoitteena on, ettei resursseja tuhlata ja läpimenoaika saadaan mahdollisimman lyhyeksi. Toyota-lähtöinen filosofia ohjaa ajatuksen helposti prosessiteollisuuteen, mutta se on rantautunut monille muilllekin toimialoille. Näkyvintä keskustelua on viime aikoina käyty ”liinimmän” terveydenhuollon ympärillä (TE 8.8.2017).

Lean-filosofia avautuu parhaiten esimerkkien kautta. Oma suosikkini on vuoden 2012 laatuinnovaatioksi valittu Espoon lonkkaliukumäki, joka lyhensi lonkkamurtumapotilaan hoidossa viettämää aikaa 90 vuorokaudesta 27:een. Merkittäviä säästöjä tärkeämpää on kuitenkin se, että uuden toimintamallin mukaisesti hoidetut potilaat kotiutuvat paremmassa kunnossa, toimintakykyisempinä ja tyytyväisempinä kuin ennen uudistusta hoidetut potilaat.

Olen nähnyt, kuinka Lean-filosofian omaksuneet organisaatiot ovat saavuttaneet huimia tuloksia. Oikeiden asioiden tekeminen oikealla tavalla on mm. lyhentänyt terveyskeskusjonoja, pudottanut kolmanneksella alihankintaketjun kustannuksia ja puolittanut verkkovirheiden määrän.

Miksi jotkut onnistuvat ja toiset eivät?

Kokemukseni mukaan kyse on siitä, miten johto on sitoutunut toimintaan. Jos Lean delegoidaan yksinäiselle kehitys- tai laatujohtajalle, uuden ajatusmallin myyminen muille ja muutoksen aikaansaaminen on työlästä. Toinen sudenkuoppa on yksittäisiin Lean-työkaluihin takertuminen. Ensin pitää omaksua filosofia, vasta sitten haetaan oikeat työkalut hukan tunnistamiseksi ja poistamiseksi.

Onnistumistarinoilla on yksi yhteinen nimittäjä: niissä jokaiselle organisaation työntekijälle on annettu mahdollisuus parantaa omaa tekemistään. Hukan tunnistaa usein johtoa paremmin ne, jotka työskentelevät päivittäin kyseisen prosessin parissa.  Heillä on oltava johdon valtuutus oman työnsä jatkuvaan parantamiseen.

Lean on suomalaisen kilpailukyvyn vähän käytetty supervoima

Jos googlettaa ”kilpailukyky innovaatio”, hakutulos on 122 000 osumaa. Sanapari ”kilpailukyky digitalisaatio” tuottaa 125 000 osumaa. Kilpailukyvyn ja Leanin yhdistää vain 47 900 osumaa. Tässä on yksi suomalaisen kilpailukyvyn kehityskohde: voisimme kohentaa asemiamme kansainvälisessä kilpailussa panostamalla tehokkuuteen, laatuun ja toimintavarmuuteen, kaikki Leanin tuloksia.
 
Me Laatukeskuksessa uskomme Leanin mahdollisuuksiin niin vahvasti, että olemme Työelämä 2020 -hankkeen sisällä vieneet eteenpäin ajatusta Lean-setelistä, jonka avulla pk-yritykset saisivat mahdollisuuden kokeilla Leania. Samalla tutkisimme hukan poistamisen ja taloudellisten tunnuslukujen välistä yhteyttä.

Puhuttaessa kilpailukyvystä en malta olla mainitsematta loppuun esimerkkitapausta Saksasta: Porschen tehtaalla Lean-johtoinen toiminnan tehostaminen johti siihen, että työaikaa lyhennettiin samat edut säilyttäen. Kuka olisi valmis samaan Suomessa?

Konkreettinen Lean-vinkki: Vartti pois. Jos organisaatiossanne on totuttu pitämään tunnin mittaisia palavereja, sopikaa uudeksi käytännöksi 45 minuuttia. Samat asiat tulee käsiteltyä tehokkaammin, ja vuositasolla tulee säästettyä kriittistä resurssia, aikaa.

Tani Järvinen
 
Kirjoittaja on Laatukeskuksen toimitusjohtaja sekä intohimoinen suomalaisen johtamisen ja kilpailukyvyn kehittäjä.



Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi



tani_jarvinen_sitaatti

Vaisalan työpaikkatarina: Yhdessä huipulle

Vaisala1
Kun olosuhteet ovat haastavat, edellytetään pitkäaikaista suorituskykyä ja tarkkoja, luotettavia mittaustuloksia, on Vaisala maailman ehdotonta kärkeä. Lean-filosofia auttaa tätä suomalaisyritystä hallitsemaan monimutkaista toimintaympäristöä, jota leimaavat tuotevalikoiman laajuus, pitkät tuote-elinkaaret ja tuotemuutosten suuri määrä.

Lue koko tarina

Salon tietokeskus: Turhan työn poistaminen