Verkostojohtaminen

1.3.2017 8.00

Verkostojohtaminen edellyttää selkeää visiota ja yhteisiä arvoja

Olemme parhaillaan siirtymässä perinteisistä hierarkkisista yrityksistä verkostoyrityksiin ja tietoyhteiskunnasta verkostoyhteiskuntaan. Tämä vaikuttaa syvällisesti siihen, miten organisoimme ja johdamme yrityksiämme. Meidän on opittava johtamaan verkostoja. Tiukasta suunnittelusta ja kontrolloinnista siirrymme kohti itsestään organisoitumista.
Verkostossa ympärillämme toimii alihankkijoita, toimittajia, kumppaneita, monenlaisia virallisia ja epävirallisia vaikuttajia, kilpailijoita ja tietenkin asiakkaitamme ja heidän asiakkaitaan. Nämä toimijat pitävät sisällään erilaisia organisaatioita, osaamista, kulttuureja ja intressejä. Meidän tulee johtaa niitä jokaista oman strategiamme ja tavoitteidemme suuntaisesti. Vastavuoroisesti ne pyrkivät vaikuttamaan meihin.

Jokainen yrittää jatkuvasti löytää solmukohtia, jotka myöhemmin voisi muuttaa rahaksi. Kaikki tekevät samalla yhteistyötä niin kilpailijoiden kuin pienten uusien toimijoidenkin kanssa. Pienetkin toimijat, jopa yksittäiset henkilöt, voivat kehittää jonkin kriittisen komponentin ja saada merkittävän roolin verkostossa. Menestys verkostossa riippuu enemmän liiketoimintamallista, osaamisesta, innovatiivisuudesta ja johtamisesta kuin itse tuotteista ja palveluista. Hyvin johdettu verkosto on innovatiivisempi, joustavampi ja vahvempi kuin mikään yksittäinen yritys.

Verkostoa ei voida johtaa perinteisesti ylhäältä alas, koska verkosto ei perustu tällaiseen hierarkiaan. Verkoston toiminta on itseohjautuvaa, emergenttiä. Se on kokonaisuuden hallintaa ilman mahdollisuuksia tiukkaan kontrolliin. Se vaatii onnistuakseen hyvää luottamusta ja uudenlaisia yhteistoimintavalmiuksia. Se edellyttää myös kykyä toimia erilaisissa kulttuureissa.

Verkostojohtaminen vaatii selkeän strategian ja vision sekä yhteiset arvot, jotka konkretisoituvat tapana toimia. On kuitenkin hyvä muistaa, että strategia ja arvot eivät synny hetkessä, vaan ne kehkeytyvät toiminnassa. Työelämän yleiset arvot – luottamus, rohkeus, tarkoitus ja sinnikkyys – ovat tarpeen myös toimittaessa verkostoissa.

Olennaista on rohkeus ja kyky kehittää vahvoja henkilösuhteita yli oman tiimin, yksikön ja organisaation rajojen. Verkostossa tarvitaan kykyä toimia monien kulttuurien kanssa, innovatiivisuutta, uteliaisuutta ja ennen kaikkea halua jatkuvasti oppia ja uudistua. Vaatimukset ovat korkealla, mutta on paljon organisaatioita ja ihmisiä, jotka menestyvät ja viihtyvät verkostoissa.

Siirtyminen verkostoyrityksiin ja -organisaatioihin on vasta alkamassa. Tämä siirtyminen tulee merkittävästi vaikuttamaan siihen, miten työskentelemme, opimme, teemme yhteistyötä ja miten meitä johdetaan. Tarvitsemme johtamisen innovaation ja uudet prosessit ja työkalut pystyäksemme toimimaan tehokkaasti verkosto-organisaatioissa ja vielä laajemmin tulevaisuuden älykkäässä suomalaisessa verkostoyhteiskunnassa.

Onko sinulla, sinun tiimilläsi ja yritykselläsi rohkeutta siirtyä verkostojen maailmaan? Vain jatkuva ja kestävä uudistuminen mahdollistaa menestymisen tulevaisuuden verkostoissa.

FT Pentti Sydänmaanlakka on johtamisen käytännön ja teorian pitkän linjan ammattilainen. Hän on toiminut mm. Nokian, Koneen, Nixdorfin ja Siemensin palveluksessa. Nyt hän toimii toimitusjohtajana ja johtavana konsulttina Pertec Consulting Oy:ssä. Pertec Consulting Oy on mukana Työelämä 2020 -hankkeen toimijaverkostossa kumppanina.

Osallistu keskusteluun! Jaa hyvät käytännöt alla olevassa kommenttikentässä.


Palaa otsikoihin | 4 Kommenttia | Kommentoi



Työpaikkatarina

JAMK_Jaasko
Jyväskylän ammattikorkeakoulussa JAMK:ssa työtä tehdään yhä enemmän verkostoissa. Liiketoimintajohtaja Pekka Jääskön mukaan verkostojohtaminen eroaa perinteisen linjaorganisaation johtamisesta, sillä verkostoissa prosessit ovat enemmän osallistavia kuin ylhäältä alaspäin johdettavia. Lue JAMK:n toiminnasta työpaikkatarinoistamme.

Timo Järvensivu: Verkostotyön perusta

Verkostotyön onnistumisen elementtejä on kymmeniä, ellei satoja. Onnistumisen avaimet on kuitenkin tiivistettävissä muutamaan keskeiseen tekijään: tunteminen, luottamus ja sitoutuminen, joiden syveneminen lisää tiedon avoimuutta ja yhteisen oppimisen tehokkuutta.

Tutustu verkostotyön tutkijan ja sparraajan Timo Järvensivun artikkeliin verkoston toimivuudesta.