Tarinoita työpaikoilta

Atria: Työhyvinvointiin investointi kannattaa

Atria Suomi Oy päätti panostaa esimiestyöhön, työturvallisuuteen ja henkilöstön hyvinvointiin. Sairauspoissaolot ja tapaturmat ovat vähentyneet merkittävästi – lisäksi henkilöstön keskimääräinen eläkkeellejäämisikä on noussut.

Atrian lähtötilannetta kartoitettiin työkykyjohtamisen nykytila-analyysilla. Analyysissa selvitettiin sairauspoissaolojen, työtapaturmien ja työkyvyttömyyseläkkeiden sekä työterveyshuollon kustannuksia ja verrattiin niitä muihin yrityksiin. Näiden lisäksi tehtiin koko henkilöstölle  vapaaehtoiset kuntotestit sekä työhyvinvointikysely yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. Kartoitukset uusittiin hankkeen päätteeksi. 

-  Heti alkuvaiheessa nähtiin, että hankkeella täytyy olla koko henkilöstön eli edustuksellisesti luottamusmiesten ja työsuojeluorganisaation tuki, ja toisaalta myös keskijohdon, ja sitä kautta työnjohdon tuki. Ylimmän johdon tuki oli jo olemassa, koska impulssi tuli sieltä, henkilöstön kehittämispäällikkö Kaija Ketola-Annala valottaa hankkeen organisoitumista.

Tavoitteena parempi työhyvinvointi

Tavoitteiksi asetettiin työssä selviytymisen parantaminen, ratkaisumallien löytäminen sairauspoissaolojen ja tapaturmien käsittelyyn, sairaudesta tai tapaturmasta johtuvien poissaolojen vähentäminen sekä ennenaikaisen eläköitymisen ehkäiseminen

- Hanketta on ohjattu ”lennossa” ja on edetty vaiheittain, tilanteiden mukaan. Periksi ei ole annettu, eivätkä tavoitteet ole muuttuneet, kertoo hanketta alusta asti koordinoinut Ketola-Annala.

Ensimmäinen kehittämistoimenpide oli sairauspoissaoloperustaisten keskusteluiden starttaaminen. Tässä esimies-alaiskeskustelussa käydään läpi sairauslomalta palaavan työntekijän työkykyyn ja työssä selviytymiseen vaikuttavat asiat. Kaikki Atrian lähes 200 esimiestä koulutettiin, miten keskusteluita käydään ja mitä asioita niissä käsitellään. Tätä ennen oli mallinnettu niin keskustelu kuin tätä seuraavat perusprosessit. Yhteistyön kynnys työterveyshuollon suuntaan madaltui, kun työterveyslääkäri tuli tutuksi koulutuksissa.

Seurauksena sairauspoissaoloperustaisista keskusteluista tuli tuotantohenkilöstöltä toive kaikkien kanssa käytäviin kehityskeskusteluihin. Nämä työhyvinvointikeskustelut sisältävät myös työntekijöiden osaamiskartoituksen työnopastuskorttien muodossa.

Prosessit käytäntöön

Aina sairauspoissaoloperustaisessa keskustelussa ei löydetä ratkaisua työssä jaksamisen parantamiseksi. Silloin tukena on verkostopalaveri, jossa on työntekijän ja esimiehen lisäksi on mukana työterveyslääkäri, esimiehen esimies, työsuojeluvaltuutettu ja tarpeen mukaan muita asiantuntijoita. Verkostopalaverit ovat hyvin ratkaisukeskeisiä, ja niiden tuloksena syntyy suunnitelma siitä, miten edetään tästä eteenpäin. Seuranta sovitaan myös.

Työtä on vielä paljon jäljellä, mutta positiivista kehitystä on tapahtunut. Sairauspoissaolojen määrä on vähentynyt, tapaturmataajuus on pienentynyt ja keskimääräinen eläköitymisikä on noussut. Työssäjaksamisen tukikäytännöt ja prosessit ovat tulleet tutuiksi niin työntekijöille kuin esimiehille.

Atria Suomen työterveyshuolto toimii henkilöstöjohtajan alaisuudessa, osana omaa organisaatiota, mikä mahdollistaa tiiviin yhteistyön ja pitkäjänteisen kehittämisen. Tärkeimmät uudistukset ovat olleet aktiivinen avokuntoutustoiminta, työkyvyn palauttavat leikkaukset yksityispuolella sekä ammatillisen kuntoutuksen ohjaajan rekrytointi.

Avokuntoutus toi kaivattua tehokkuutta

Henkilöstö sai alkukartoituksena tehdystä työhyvinvointikyselystä ja kuntotestistä henkilökohtaisen palautteen. Samalla työterveyshuolto kutsui tulosten perusteella henkilöitä tarvittaessa tarkastuksiin, seurantaan tai kuntoutuksiin.

Perinteiselle laitoskuntoutukselle haluttiin löytää pitkäjänteisempi, kevyempi ja samalla kustannustehokkaampi vaihtoehto. Jaksotetussa kuntoremontissa kahden päivän harjoitusjaksoja on muutaman kuukauden välein, pisimmillään kahden vuoden ajan. Jaksojen välissä harjoitellaan omatoimisesti. Työnantaja maksaa kuntoremontin kustannukset ja kuntoutuja saa osallistumispäiviltään kelan kuntoutusrahan.

Hyötyä niin yritykselle kuin yhteiskunnallekkin

Sairauspoissaolojen vähentyminen tarkoittaa niin taloudellista kuin henkistä hyötyä. Työhyvinvointiin ja turvallisuuteen panostaminen tuo henkilöstölle mitattavia henkilökohtaisia, elämänlaatuunkin vaikuttavia hyötyjä.

- Työntekijä voi luottaa siihen, että työnantaja pitää hänestä huolta. Työnantaja tekee kaikkensa, ettei työntekijä sairastuisi töissä tai joutuisi työtapaturmiin – myös ammattitaidosta ja osaamisesta pidetään huolta. Tämä tarkoittaa mm. sitä, että, jos henkilö lähtee yrityksestä, niin on ammattitaitoa saada töitä muualta ja kun jää eläkkeelle, niin on  suurin piirtein terveenä, listaa Ketola-Annala yksilön näkökulmaa.  

Henkilöstöjohtaja Tapio Palolahti löytää asiasta vielä yhteiskunnallistakin hyötyä.

- Eläköitymisiän ennuste on meillä noussut. Tämä on sekä yrityksen että yhteiskunnan etu, katsoo Palolahti lopuksi kokonaiskuvaa.

Työpaikkatarina on kirjoitettu TTK:n tuottavuus- ja tuloksellisuustyön työpaikkaesimerkkien pohjalta. Alkuperäisen tekstin on kirjoittanut asiantuntija Susanna Hälikkä.


Kuva: Timo Aalto Tiivistelmä: korkeakouluharjoittelija Sanni Mäkinen
Toimiala: Kehittää, valmistaa ja markkinoi tuoreita elintarvikkeita ja niihin liittyviä palveluja. Liiketoimintoja ovat liha-, lihavalmiste-, siipikarja- ja valmisruokaliiketoiminta

Henkilöstön määrä: (keskimäärin): 2146

Liikevaihto: 887 Milj €

Lue lisää: www.atria.fi

Tarinoita työpaikoilta -sarjassa julkaistaan kertomuksia tavallisista suomalaisista työpaikoista, joilla on tehty erilaisia toimenpiteitä työyhteisön kehittämiseksi. Haastatellut työpaikat ovat erikokoisia ja eri toimialoilla toimivia työpaikkoja ympäri Suomea. Työyhteisön kehittäminen lähtee aina työpaikan omista lähtökohdista ja tarpeista. Yhteistä kaikille tarinoille on se, että muutos on saatu aikaan yhteistyössä koko työyhteisön voimin.

Voit myös kertoa meille oman menestystarinasi, niin otamme yhteyttä!