Tarinoita työpaikoilta

Bonnier Books Finland: Arvoja ei luoda, ne löydetään

Kun Bonnier Books Finlandin toimitusjohtaja Timo Julkunen pyysi kustannuspäällikkö Leena Järvenpäätä vetämään arvotyöryhmää Suomessa, hän suostui mielellään. Arvotyötä oli tehty Bonnierin muiden maiden yksiköissä jo aiemmin, mutta Suomessa liikkeelle lähdettiin tänä keväänä, tyhjältä pöydältä.

Konsernitasolta ei haluttu ohjata sen enempää arvotyöskentelyä kuin syntyviä arvojakaan.

Tehtävän saatuaan Järvenpää ryhtyi oitis muodostamaan ympärilleen työryhmää. Yksi nelihenkisen työryhmän jäsenistä on business controller Otto Kajander, joka on tuonut humanistivoittoiseen ryhmään talousosaston näkökulmaa.

”Laajemman näkemyksen saamiseksi pyysin mukaan sellaisia ihmisiä, joiden kanssa en ihan päivittäin tee yhteistyötä”, muistelee Järvenpää.

Bonnier oli ostanut Tammen jo 1990-luvulla ja WSOY liittyi konserniin vuonna 2011. Tämä merkitsi kahden vanhan kulttuurin muuttamista saman katon alle. Järvenpään mukaan aika arvopohdinnoille olikin otollinen.

”Hyvin antoisaa tässä on ollut se, että kaikki puhuvat samaan aikaan samasta asiasta. Matka on ollut tärkeä. Vaikka työ on vielä kesken, niin jo nyt on syntynyt paljon hyvää”, Järvenpää pohtii.

Työryhmä raportoi yhtiön hallitukselle ja toimitusjohtaja on ollut työssä mukana. Yhteistyö Bonnierin henkilöstöjohtajan kanssa on ollut myös tiivistä.

Työntekijät luovat arvot

”Toimitusjohtaja ei ole työryhmässä eikä ole ohjannut sen toimintaa. Hän antoi toimeksiannon ja sitä ollaan sitten toteutettu ihan vapaasti”, Kajander täsmentää.

”Juuri niin. Tarkoitus on nimenomaan, että arvot syntyvät työntekijöiden toimesta”, täydentää Järvenpää.

Kaikkien yhteinen juttu

Ryhmä aloitti työn helmikuussa kartuttamalla omaa tietämystään aiheesta. Suurena apuna oli Työelämä 2020 -hanke, joka tarjosi taustatietoa ja työkaluja arvotyöskentelyyn. Heti alkuun arvotyö lisättiin kerran kuussa pidettävän henkilöstöinfon asialistalle. Ensimmäisessä infossa kerrottiin työryhmän perustamisesta ja esiteltiin sen jäsenet.

”Lopuksi sanoin, että nyt me esittelemme teille sen porukan, joka tämän toteuttaa. Valkokankaalle ilmestyi jokaisen työntekijän oma kuva. Silläkin tavalla koetimme tehdä selväksi, että tämä on meidän kaikkien yhteinen juttu”, hymyilee Järvenpää.

”Olisihan me voitu vaikka neljästään päättää jotkut hienot arvot ja sitten ilmoittaa ne meidän henkilöstölle, mutta niin ei missään nimessä haluttu tehdä”, Kajander sanoo.

”Tärkeintä meille oli se, että jokainen tuntisi saavansa olla tässä mukana. Koetimme ohjata ihmisiä ajattelemaan, että heidän kuuluukin olla”, painottaa Järvenpää.

Mitä haluamme olla?

Eri osastot saivat tehtäväkseen keskustella arvoista sellaisissa palavereissa, joiden aiheeksi ne sopivat. Keskustelujen tueksi johtoryhmän jäsenille ja osastojen vetäjille annettiin ohjaavia kysymyksiä, kuten mihin yritys tarvitsee arvoja. Kaikista keskusteluista laadittiin muistiot, jotka palautettiin työryhmälle.
 
”Emme odottaneet saavamme valmiita listauksia tulevista arvoistamme. Halusimme, että ihmiset keskustelevat siitä, minkälaisia me olemme ja haluamme yrityksenä olla. Siitä massasta rupesimme sitten työryhmässä etsimään yhdistäviä tekijöitä”, kertoo Kajander.

Elokuussa 2016 järjestettiin koko henkilöstön suuri arvokeskustelu. Tilaisuuden aluksi käytiin läpi arvotyöskentelyn sivutuotteena kirjattu yrityskulttuuri. Sitten siirryttiin arvoihin, joita työryhmällä oli ehdottaa kolme – olemme ykkösiä, olemme rohkeita ja olemme myötätuntoisia. Näistä viimeiseen työryhmä ei ollut ihan tyytyväinen. Keskustelun myötä se kääntyikin muotoon pidämme yhtä.

”Halusimme tuoda sen esiin ja selittää, mitä ajattelimme sen tarkoittavan. Sitten joku heitti tuon pidämme yhtä”, avaa Kajander arvojen muotoutumista keskustelun kautta.

Viestikapula agenteille

Helmikuisen startin jälkeen arvotyöryhmä on ehtinyt kokoontua kolmisenkymmentä kertaa vieden läpi prosessia, jonka lopputuloksena arvot syntyvät. Arvokeskustelun jälkeen työryhmää laajennettiin kuudella arvoagentilla.
 
”Tässä vaiheessa prosessia myös agentit saavat aktiivisen roolin. Heidän tehtävänsä on muun muassa ylläpitää keskustelua arvoista ja seurata tilannetta.”

Kun johtoryhmä on hyväksynyt lopulliset arvot, tehdään suunnitelma niiden viestimisestä – miten ne sisäistetään, otetaan osaksi arkea ja miten niitä seurataan.

”Joulujuhlassa graafikkomme suunnittelema arvotaulu luovutetaan jokaiselle työntekijälle juhlallisin menoin”, iloitsee Järvenpää.

Arvojen näkyminen arjessa on tärkeää.

”Toivottavasti saamme pitää jatkossakin henkilöstöinfossa meidän arvovarttia. Se olisi sellainen paikka, missä osastot voisivat jakaa omia kokemuksiaan ja tuoda arvoja oikeasti näkyviksi. Oltiin sen verran rohkeita, että tehtiin 10 000 tällaista kirjaa”, Järvenpää heittää esimerkin.

TEKSTI Kreetta Haaslahti | KUVAT Julia Hannula
arvotyö
osallistaminen
Toimiala: Kirjaliiketoiminta   

Liikevaihto 2015:
36,6 milj. €

Henkilöstön määrä
: 100

Lue lisää:
www.tammi.fi
www.wsoy.fi
www.readme.fi
www.johnnykniga.fi

Tarinoita työpaikoilta -sarjassa julkaistaan kertomuksia tavallisista suomalaisista työpaikoista, joilla on tehty erilaisia toimenpiteitä työyhteisön kehittämiseksi. Haastatellut työpaikat ovat erikokoisia ja eri toimialoilla toimivia työpaikkoja ympäri Suomea. Työyhteisön kehittäminen lähtee aina työpaikan omista lähtökohdista ja tarpeista. Yhteistä kaikille tarinoille on se, että muutos on saatu aikaan yhteistyössä koko työyhteisön voimin.

Voit myös kertoa meille oman menestystarinasi, niin otamme yhteyttä!