Tarinoita työpaikoilta

Gasum Oy: Kohti kestävää energiatulevaisuutta

Suomalainen Gasum Oy kehittää pohjoismaista kaasumarkkinaa kestävän energiatulevaisuuden turvaamiseksi. Biokaasu on keskeinen osa tätä nopeasti kehittyvää markkinaa. Biohajoavista raaka-aineista tuotettava biokaasu on tehokkain tapa toteuttaa kiertotaloutta, ja sen tuotannossa on valtavat kasvumahdollisuudet.

Gasumista tuli vuonna 2016 Suomen suurin biohajoavien jätteiden käsittelijä valtakunnalliseksi laajentuneen biokaasulaitosverkostonsa ansiosta. Vuonna 2017 yhtiön laitosverkosto kasvoi myös Ruotsiin ja nykyisin Gasum on Pohjoismaiden keskeisin biokaasun tuottaja. Laitoksissa biojätteet ja erilaiset muut sivuvirrat muuttuvat biokaasuksi ja kierrätysravinteiksi maatalouden ja teollisuuden tarpeisiin.

– Osassa meidän biokaasulaitoksista käsitellään pelkästään lietteitä, kuten kunnallisia jätevesilietteitä tai elintarvike- tai juomateollisuuden jätevesilietteitä. Osa laitoksista pystyy käsittelemään myös pakkauksellisia biojätteitä, kuten maitopurkkeja tai vaikka kaupan pilaantuneita jauhelihapaketteja. Biojätteen esikäsittelylaitteisto murskaa pakkauksen, ottaa talteen sisällön ja ohjaa pakkauksen poltettavaksi, kertoo Gasumin biokaasulaitosten käytöstä ja kunnossapidosta vastaava tuotantopäällikkö Tuomas Niskanen.

nimetön
Biomassasta mädättämällä syntyvä biokaasu koostuu metaanin eli maakaasun sekä hiilidioksidin seoksesta. Biokaasu jalostetaan biometaaniksi, joka voidaan siirtää maakaasuverkoston kautta hyödynnettäväksi esimerkiksi liikennepolttoaineena. Kuvassa Espoon Suomenojan biokaasujalostamo, kuva: Gasum Oy.


Energiatekniikan diplomi-insinöörinä Niskasta viehättää työssään erityisesti uusiutuvan, päästöttömän energian tuottaminen.

– Kaiken lisäksi tuotamme sitä jätteistä, jotka ennen ovat päätyneet kaatopaikalle, polttoon tai kompostiin. Nyt me otamme niissä olevan energian talteen ja hyödynnämme sen vaikka liikenteen polttoaineena. Voimme näin tarjota vaihtoehdon fossiilisten polttoaineiden käytölle, summaa Niskanen.

Biokaasu vastaa ominaisuuksiltaan maakaasua, ja sitä voidaan käyttää samoissa laitteissa.

– Leipien paistamiseen, kahvin paahtamiseen tai puuron keittämiseen Taka-Töölössä olevalla kaasuhellalla, heittää Niskanen.

gasum_3
Tuomas Niskanen Riihimäellä Gasumin uusimman Suomen biokaasulaitoksen edustalla. Laitos käsittelee puhdistamolietteitä, elintarviketeollisuuden biohajoavia jätteitä sekä erilliskerättyä ja pakkauksellista biojätettä. Syntyvä biokaasu jalostetaan ja paineistetaan Gasumin valtakunnalliseen kaasuverkkoon, josta se voidaan jaella eri käyttötarkoituksiin koko verkoston alueelle.

Valtava tuotantopotentiaali

Biokaasun tuotantopotentiaali on Suomessa eri analyysien mukaan jopa 10–15 terawattituntia vuodessa. Tällä hetkellä potentiaalista toteutuu vasta murto-osa. Yksi syy on se, että suuressa osassa omakoti- ja pientaloja biojäte jää lajittelematta; sekajätteestä jopa kolmasosa olisi biokaasulaitokseen soveltuvaa biohajoavaa jätettä. Hyödyntämällä niiden ohella peltobiomassaa, karjanlantaa ja puupohjaista biomassaa potentiaali voisi muuttua todellisuudeksi.

– Sanoisin, että olemme hyvässä vauhdissa matkalla kohti täyttä tuotantopotentiaalia. Samoista raaka-aineista kilpailevat myös muut teknologiat, mutta meidän käyttämämme prosessi on voittava, mitä tulee jätteiden käsittelyyn.

Niskanen ryhtyy puhumaan biologiaa.

– Anaerobisen mädätysprosessin etuna on, että sen avulla voidaan tuottaa energiaa lähes kaikista orgaanisista jakeista – mikrobit tuottavat biokaasua rasvoista, proteiineista ja hiilihydraateista – siinä missä esimerkiksi etanoliprosessi pystyy hyödyntämään vain hiilihydraatit ja biodieselprosessi vain rasvat. Biologian ymmärtäminen on tässä työssä tärkeää. Ei riitä, että osaa vääntää venttiileistä.

Maailman pelastajan asenne riittää

Aloittaessaan Gasumilla Niskanen ei tiennyt kaasusta juuri mitään. Hän toivookin, että kouluissa opetetaan nykyään aiempaa enemmän myös kaasuihin liittyviä asioita.

– Tuotannon tehtäviin ei välttämättä tarvita alan tutkintoa. Jos on hyvä asenne, innostusta ja palava halu oppia, niin kenestä tahansa voi tulla laitostyöntekijä kaasulaitokselle.

Monille työn merkityksellisyys on tärkeä motivaatiotekijä. Siitä ei tunnu olevan pulaa Gasumilla.

– Uskon, että merkityksen löytäminen työstä on useimmille gasumlaisille aika helppoa. Yksi työkaveri juuri sanoi, että näissä töissä tuntuu siltä kuin pelastaisi joka päivä maailmaa.
 
– Uskon, että merkityksen löytäminen työstä on useimmille gasumlaisille aika helppoa. Yksi työkaveri juuri sanoi, että näissä töissä tuntuu siltä kuin pelastaisi joka päivä maailmaa. Gasum todella on kiertotalouden kärjessä ja tekee töitä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, toteaa Niskanen.

Hiljattain Niskanen vastaanotti vuoden gasumlaisen tittelin. Tunnustus tuli yllätyksenä, vaikka hän pyrkiikin aina tekemään työnsä hyvin.

– Olen saanut kunnian olla sellaisissa tehtävissä, joilla Gasumia on viety eteenpäin.

Palkitsemisperusteluissa mainittiin muun muassa 32-vuotiaan Niskasen oma kehittyminen ja sen rinnalla Gasumin toiminnan kehittäminen.

– Olen päässyt vastuullisiin töihin aika varhaisessa vaiheessa uraani. Enkä ole ainoa. Täällä luotetaan nuoriinkin ihmisiin, kiittää Niskanen.

Hyvä osoitus satsauksesta henkilöstöön on vuonna 2016 lanseerattu Gasum Akatemia. Sen puitteissa Niskanenkin osallistui laajaan koulutusohjelmaan, jossa paneuduttiin erityisesti johtamistaitojen ja liiketoimintaosaamisen kehittämiseen.

– Se oli merkittävä panostus yhtiöltä. Toivon, että mielenkiintoiset työt ja kehittymismahdollisuudet jatkuvat myös tulevaisuudessa. Ja kyllä ne varmasti jatkuvatkin, uskoo Niskanen

TEKSTI Kreetta Haaslahti KUVAT Kreetta Haaslahti & Gasum
Gasum Oy pähkinänkuoressa

Toimiala: Energiayhtiö Gasum tuo Suomeen maakaasua, tuottaa ja jalostaa biokaasua Suomessa ja Ruotsissa sekä siirtää ja toimittaa niitä energiantuotantoon, teollisuudelle, kotitalouksille ja maa- ja meriliikenteelle. Kaasu-alan asiantuntijana Gasum rakentaa siltaa kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa.

Henkilöstö 2016: noin 450 Gasum-konsernissa Suomessa, Norjassa ja Ruotsissa

Liikevaihto 2016: 843 milj. €

Lue lisää:
www.gasum.fi

Tarinoita työpaikoilta -sarjassa julkaistaan kertomuksia tavallisista suomalaisista työpaikoista, joilla on tehty erilaisia toimenpiteitä työyhteisön kehittämiseksi. Haastatellut työpaikat ovat erikokoisia ja eri toimialoilla toimivia työpaikkoja ympäri Suomea. Työyhteisön kehittäminen lähtee aina työpaikan omista lähtökohdista ja tarpeista. Yhteistä kaikille tarinoille on se, että muutos on saatu aikaan yhteistyössä koko työyhteisön voimin.

Voit myös kertoa meille oman menestystarinasi, niin otamme yhteyttä!