Tarinoita työpaikoilta

Hollola: Työntekijästä kehittäjäksi

Hollolan kunnassa jokainen työntekijä on kehittäjä. Hankkeena alkaneen ja pysyväksi muuttuneen toimintatavan myötä työhyvinvointi on parantunut ja euroja säästynyt.

Päijät-Hämeessä, Lahden kupeessa sijaitsevassa 22 000 asukkaan Hollolassa asuu keskimääräisesti tyytyväisempiä asukkaita. Tutkimusten mukaan Hollolassa on hyvä asua ja elää. Hollolassa kuunnellaan kuntalaisten mielipiteitä ja palveluita pidetään hyvinä.

”Asioita on pitänyt katsoa uusin silmin. Vuonna 2011 lähdimme mukaan Sitran Laadulla tuottavuutta eli LATU-hankkeeseen, jonka tavoitteena oli parantaa työelämän laatua, lisätä tuottavuutta ja säästää henkilöstökuluja”, kunnanjohtaja Päivi Rahkonen kertoo.

Kaikki mukaan

Hankkeen tarkoituksena oli kehittää myös tehokas ja osallistava sekä pysyvä ja jatkuva malli, jonka avulla lisätään mitattua tuottavuutta kuntaorganisaatiossa. Tältä pohjalta syntyi Jokainen työntekijä = kehittäjä -toimintamalli.

”Perinteiset johtamismallit eivät toimi nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Vaikka niukkuuden anatomia leimaa työtä, ei voida puhua vain säästöistä. Tarvitaan uusia ratkaisuja, jotka perustuvat enemmänkin hyviin vaikutuksiin kuin rahaan”, Rahkonen kuvailee.

"Uusi tasapaino ei löydy byrokraattisin keinoin, sillä työntekijät turhautuvat ja uupuvat odottaessaan ylhäältä annettuja ratkaisuja. Todellinen muutos vaatii nopeaa reagointia ja jokaisen osaamisen hyödyntämistä.”

Lupa tehdä toisin

Kun tuottavuuden uusia keinoja jumpattiin, keinoksi keksittiin arjen innovaatiot. Kyse ei kuitenkaan ole mistään korkeammasta tähtitieteestä vaan kyvystä huomata omassa työssään kehittämiskohteita ja toteuttaa muutoksia.

”Työntekijöillämme on lupa kyseenalaistaa ja lupa tehdä toisin. Innovaation ainoa kriteeri on se, että rohkenee tuoda esiin ajatuksen tai idean, josta sitten yhdessä keskustellaan.”

Jo vuonna 2012 työntekijät toivat esiin 205 kehitysideaa. Kehittämiskohteita riitti laidasta laitaan, pienistä suuriin ja heti toteuttavista ehdotuksista mietintämyssyyn laitettaviin.

Hyvinvointia & euroja

”Pientä kehitysideaa edustaa esimerkiksi se, että jokainen tervehtii aamulla töihin tullessaan työkavereitaan. Monissa työyksiköissä tämä on ollut itsestään selvää aiemminkin, mutta ei kaikissa, vaikka niin voisi äkkiseltään kuvitella”, Rahkonen kertoo.

Isoimmassa mittakaavassa työntekijöiden ideoiden perusteella on kehitetty esimerkiksi lastensuojelua. Kehitysideoiden ansiosta asiakkaille on voitu tarjota vaikuttavampaa laatua. Samalla on säästetty rahaa, ja nyt puhutaan sadoista tuhansista euroista.

”Vaikeasta toimintaympäristön murroksesta huolimatta henkilöstötulokset paranivat. Työhyvinvointi sai arvosanaksi 4,09 asteikolla 1-5 ja poissaolot vähenivät. Eurohyötyjen vaikutus oli yhteensä 1,3 miljoonaa euroa.”

Asiat tikun nokkaan

Henkilöstölähtöinen toimintakulttuuri alkoi Hollolassa hankkeena, mutta muuttui hankkeen päättymisen jälkeen aidoksi osaksi kunnan työskentelyä, pysyväksi toimintatavaksi. Tuottavuusajattelu ja turvallinen kehittämisen ilmapiiri on levinnyt laajasti.

”Se, että kehittäminen nostetaan tikun nokkaan, on ollut hankkeen tuloksista yksi tärkein. Kun töitä tehdään jatkuvan kehittämismallin mukaan, ongelmat eivät pääse paisumaan ja räjähtämään käsiin.”

”On ollut ilo nähdä, miten työntekijät innostuvat uudesta ja tuntevat ylpeyttä työstään. Aina kuitenkin löytyy se pieni ryhmä, joka ei lähde koskaan mukaan. Toisaalta innokkaita kehittämisen lipunkantajia taas tulee osata kannustaa eteenpäin.”

Pihistelystä avoimuuteen

Hollolassa on rakennettu kehittämistä ylläpitävää – ja paljon tunteita herättävää – kannustejärjestelmää. Rahkosen mukaan kannustejärjestelmissä piilee aina se vaara, että ne koetaan jonkin sortin suosikki- tai pärstäkerroinjärjestelmiksi.

”Vuoden alusta käyttöönotettu järjestelmämme perustuu sekä nopeaan että pidemmän aikavälin palkitsemiseen. Järjestelmä elää edelleen eikä kokemuksia ole vielä jaettaviksi, mutta vuodenvaihteessa sitten näemme, mikä vaikutus kannustimilla on ollut.”

”Nopean palkitsemisen välineeksi valitsimme kulttuurisetelit. Välitön palaute on tärkeää, sillä hetki menee ohi, jos hyviä töitä tarkastellaan vain kerran vuodessa. Pyrimme kasvamaan palautteen annon pihistelystä avoimemmiksi”, Rahkonen hymyilee.


TEKSTI Sari Okko | KUVAT Sari Okko ja Hollolan kunta
joustavuus
osallistaminen
palkitseminen
Toimiala        
Hollola tuottaa sosiaali- ja terveyspalveluja oman kunnan ohella myös Asikkalalle, Hämeenkoskelle, Kärkölälle ja Padasjoelle

Henkilöstön määrä    
yhteensä noin 1600–1900

Toimintamenot 2014   
noin 180 milj. €

Lue lisää: www.hollola.fi


Tarinoita työpaikoilta -sarjassa julkaistaan kertomuksia tavallisista suomalaisista työpaikoista, joilla on tehty erilaisia toimenpiteitä työyhteisön kehittämiseksi. Haastatellut työpaikat ovat erikokoisia ja eri toimialoilla toimivia työpaikkoja ympäri Suomea. Työyhteisön kehittäminen lähtee aina työpaikan omista lähtökohdista ja tarpeista. Yhteistä kaikille tarinoille on se, että muutos on saatu aikaan yhteistyössä koko työyhteisön voimin.

Voit myös kertoa meille oman menestystarinasi, niin otamme yhteyttä!