Tarinoita työpaikoilta

Jyväskylän kaupunki: Osaajista osaamiseen

Kun väki vähenee ja rahat ovat tiukalla, kekseliäisyyttä ja ketteryyttä tarvitaan. Suurien muutosten myllerryksessä elänyt Jyväskylän kaupunki löysi luovuutensa ja oman toimintamallinsa, joka toimii.

Jyväskylän kaupungin suuri myllerrys käynnistyi vuonna 2009 mittavalla kuntajakomuutoksella. Suuria kunta- ja palvelurakenteiden muutoksia on sittemmin riittänyt, mitä on höystetty tiukalla kulukuurilla ja säästötoimilla. Henkilöstön määrä on eläköitymisen ja yt-neuvottelujen kautta pienentynyt eikä uutta väkeä ole juurikaan voitu rekrytoida.
 
Kaupungissa ei kuitenkaan ole lamaannuttu eikä jääty tuleen makaamaan. Henkilöstöpäällikkö Sari Uotila ja henkilöstöjohtaja Pertti Malkki päinvastoin pursuavat innostusta ja tarmoa. Vaikeat ajat ja muutokset on käännetty mahdollisuuksiksi ja uutta on lähdetty hakemaan myönteisyyden kautta.

Paluu ruohonjuuritasolle

”Muutokset pakottivat tilanteeseen, jossa oli ryhdyttävä miettimään, miten kunnan perustehtävät tehdään pienenevällä ja ikääntyvällä porukalla. Henkilöstösuunnittelu on saanut käyttää kaiken luovuutensa uusia toimintamalleja keksiessään”, Uotila ja Malkki hymyilevät.

Jyväskylän mallin kehittämistyötä on motivoinut osaamistarpeisiin ja osaamisen ennakoimiseen keskittyminen. Henkilöstösuunnittelu on nyt kytketty vahvemmin kuin koskaan talouden johtamiseen. Määrätietoisella työllä osaamisen hallinnan malli on saatu käyttöön koko konsernissa. Myös oppimista edistävä, valmentava esimiestyö on tuottanut tulosta.

”Olemme nostaneet esiin vanhoja, yksinkertaisia ja hyviksi todettuja menetelmiä ja palanneet ns. ruohonjuuritasolle. Kyse on ennen kaikkea ihmisten välisistä kohtaamisista, vuorovaikutuksesta, keskusteluista, yhdessä olemisesta ja me-hengestä”, Uotila sanoo.

Enemmän yhteistä puhetta

Yksi käytännön esimerkki tehdystä työstä on kehityskeskustelukäytännön kehittäminen esimiestyön haasteisiin työelämän eri tilanteissa paremmin vastaavaksi. Perinteiset, kerran vuodessa käytävät kehityskeskustelut koettiin liian juhlallisiksi, yksilöpainotteisiksi, teoreettisiksi ja kankeiksi.

”Kehityskeskustelut muutettiin työelämän keskusteluiksi, joita on monenlaisia ja joita käydään yksilökeskustelujen sijaan työyhteisön tai tiimin kanssa aina, kun tarve vaatii. Näissä keskusteluissa puhutaan mm. ammatillisesta osaamisesta, suoritusten arvioinnista, työkyvystä, työhyvinvoinnista, voimavaroista ja urakehityksestä”, Uotila kuvailee.

”Osaamisen ennakointia ajatellen olemme kannustaneet esimiehiä puhumaan rohkeasti myös eläkkeelle jäämisestä. Tätä tehdään yleisesti liian vähän, mutta se on ensiarvoisen tärkeää, kun suunnitellaan henkilökunnan osaamista ja hiljaisen tiedon siirtoa hyvissä ajoin. Keskustelevampi ja vuorovaikutteisempi malli on otettu hyvin vastaan”, Malkki lisää.

Ilmianna hyvä työ

Jyväskylässä halutaan edistää koko työyhteisön yhteistä oppimista. Jos aiemmin koulutuksia ja valmennuksia ostettiin talon ulkopuolelta, tänä päivänä hyödynnetään yhä enemmän talon sisältä löytyvää asiantuntemusta. Kyse on samalla jatkuvasta työssäoppimisesta ja osaamisen jakamisesta. ”On ollut hienoa nähdä, kuinka paljon huippuosaamista ja uuden oppimisen intoa tästä talosta löytyykin”, Uotila ja Malkki iloitsevat.

HR-osasto on kehittänyt ”osaamisen hallinnan käden”, jonka mukaisesti on esimerkiksi määritelty ensisijaisesti kehitettävät kriittiset osaamisalueet. 3x3x3 -mallin mukaan jokaiselta vastuualueelta puristetaan tärkeimmät kolme kokonaisuutta, joille määritellään kolme tärkeintä kehittämistavoitetta, ja tarpeen mukaan vielä näille kolme tarkennusta.

Konkreettisena me-hengen luomisen keinona henkilöstöyksikössä on otettu käyttöön myös kahden kuukauden välein jaettava ”Ilmianna hyvä työ” -palkinto. Henkilöstö voi ilmiantaa mukaan työporukoita, jotka saavat hyvää palautetta tai joissa on hyvä tekemisen meininki.

”Haluamme nostaa esiin työyhteisöjä, joissa jaksetaan kiireestä ja paineista huolimatta tukea toisia ja iloita yhteisistä onnistumisista. Huikeita ilmiantoja suorastaan sataa meille. Hyvin tehdystä työstä palkitut saavat valita palkinnoksi erilaisia hyvinvointipalkintoja vaikkapa yhteisestä aamiaisbrunssista teatteri- ja liikuntalippuihin avec”, Uotila kertoo. 

Teksti: Sari Okko
Jyväskylä sai kaupunkioikeudet 1837. Tammikuun alussa 2009 Jyväskylän kaupunki, maalaiskunta ja Korpilahti yhdistyivät. Väkiluku on noin 135 000 henkilöä.

Talousarvio 2014
käyttömenot 920 milj. €, verotulot noin 482 milj. €

Henkilöstön määrä
noin 7500

Lue lisää: www.jyväskyla.fi


Tarinoita työpaikoilta -sarjassa julkaistaan kertomuksia tavallisista suomalaisista työpaikoista, joilla on tehty erilaisia toimenpiteitä työyhteisön kehittämiseksi. Haastatellut työpaikat ovat erikokoisia ja eri toimialoilla toimivia työpaikkoja ympäri Suomea. Työyhteisön kehittäminen lähtee aina työpaikan omista lähtökohdista ja tarpeista. Yhteistä kaikille tarinoille on se, että muutos on saatu aikaan yhteistyössä koko työyhteisön voimin.

Voit myös kertoa meille oman menestystarinasi, niin otamme yhteyttä!