Tarinoita työpaikoilta

Tekonivelsairaala Coxa: Keskittyminen mahdollistaa kehittämisen

Maailmassa on alle kymmenen sairaalaa, jotka ovat keskittyneet vain yhteen asiaan. Yksi näistä on Tampereella toimiva Coxa, maailman ainoa tekonivelleikkauksiin erikoistunut sairaala.

Coxassa tehdään noin 3000 tekonivelleikkausta vuodessa vajaan 200 henkilön voimin. Leikkausvolyymiltään se on Pohjoismaiden suurin toimija ja myös Euroopan suurimpia.
”Saamme tehdä vain yhtä hommaa suhteellisen suppealle potilasryhmälle. Tästä syystä pystymme myös kehittämään toimintaamme hiukan eri tavalla kuin terveydenhuoltoalalla yleensä”, kertoo kehittämispäällikkö Marjo Uusitalo Tekonivelsairaala Coxasta.

Vuonna 2009 sairaalan toimitusjohtajana aloitti Tarmo Martikainen, jonka myötä kehittämisote vahvistui entisestään.
”Tarmo toi meille teollisuudesta tutun kehittämisajattelun ja otimme käyttöön lean-metodit”, Uusitalo muistelee.

Kaizen kannustaa kehittämään

Uuden johtajan alaisuudessa alkoi toiminnan analysointi ja jatkuvan kehittämisen mallin suunnittelu sairaalan arkeen sopivaksi. Työn tuloksena syntyi kolmeportainen Kaizen-malli.
”Halusimme hierarkialtaan mahdollisimman matalan, vähäbyrokraattisen tavan, joka sopii aidosti meille”, kertoo Uusitalo.

Mallin kahdella ensimmäisellä portaalla arkiset ongelmat ratkaistaan joko ripeästi kasvokkain tai tarttuen osastojen Kaizen-tauluille liimattujen post it -lappujen ongelmiin ja ratkaisuehdotuksiin.
”Jos taululle kirjattu ongelma vaatii enemmän huomiota tai johtoryhmä nimeää jonkin laajemman kehittämiskohteen, niin järjestämme aiheesta Kaizen-viikon”, avaa Uusitalo.

Moniammatillinen malli

Kaizen-viikolla eri ammattiryhmien edustajia kootaan yhden viikon ajaksi ratkomaan heille annettua ongelmaa. Vuonna 2015 näin uudistettiin mm. poliklinikan toimintamallia.
”Aiemmin leikkausaikojen suunnittelu ja poliklinikka-aikojen antaminen olivat erillään. Yksiköt olivat myös hallinnollisesti eri esimiesten vastuulla. Se toi haasteita päivittäiseen työhön”, taustoittaa Sanna Lehtimäki, poliklinikan sairaanhoitajien ja osastosihteerien osastonhoitaja.

Kaizen-viikon myötä poliklinikan työ tiimiytettiin ja työnjako suunniteltiin uudelleen. Toimintamallin uudistusta miettimässä oli lääkäreitä, jonohoitajia ja poliklinikan edustajia.
”Ratkaisuideoita alkaa yleensä pulppuamaan jo ongelman purkuvaiheessa, kun eri ammattiryhmien edustajat näkevät ja kuulevat, miten työ koetaan toisen ryhmän näkövinkkelistä”, kertoo Uusitalo.

Poliklinikan arkeen uusi toimintamalli tuo kaivattua selkeyttä.
”Selkeys oman tiimin kanssa on lisääntynyt, leikkausjonot ovat paremmin hallinnassa ja potilaat saavat nyt aikansa paremmin”, listaa poliklinikan sairaanhoitaja, hoidonsuunnittelija Irina Lehtonen.
”Aiemmin minä yritin esimiehenä muodostaa kokonaiskuvaa poliklinikan ja leikkausjonojen tilanteesta ja se oli ihan kauheata. Nyt sama työ on tiimien näpeissä ja he pystyvät kertomaan kunkin lääkärin tilanteen kokonaisvaltaisesti. Se on merkittävä parannus, jota lähdettiin hakemaankin”, lisää Sanna Lehtimäki.

Palautteen pohjalta paremmaksi

Kaikkia kehittämistyön tuloksia ei voi muuttaa suoraan euroiksi.
”Esimerkiksi tämän uuden tiimimallin myötä pystymme hallitsemaan kasvavat potilasmäärät entistä tarkemmin ja potilaat saavat parempaa palvelua”, summaa Uusitalo.

Kehittämistyö on jatkuva prosessi ja tekemistä arvioidaan koko ajan suhteessa haluttuihin tuloksiin.
”Suunnittelemme, kokeilemme ja keräämme palautetta, jonka pohjalta teemme tarvittaessa korjausliikkeitä ja suunnittelemme uudelleen”, kuvailee Uusitalo.

Kehityksen kelkassa täytyy pysyä mukana herkällä korvalla muutostarpeita kuunnellen.
”En usko, että mikään yritys voi enää toimia miettimättä, että tehdäänkö asioita järkevästi ja mitä seuraavaksi tarvitsee muuttaa”, päättää Uusitalo.

TEKSTI Kreetta Haaslahti | KUVAT Julia Hannula, Tekonivelsairaala Coxa

Toimiala
Tekonivelleikkauksiin erikoistunut sairaala

Liikevaihto 2015
34,3 milj. €

Henkilöstön määrä
191

Lue lisää www.coxa.fi

Tarinoita työpaikoilta -sarjassa julkaistaan kertomuksia tavallisista suomalaisista työpaikoista, joilla on tehty erilaisia toimenpiteitä työyhteisön kehittämiseksi. Haastatellut työpaikat ovat erikokoisia ja eri toimialoilla toimivia työpaikkoja ympäri Suomea. Työyhteisön kehittäminen lähtee aina työpaikan omista lähtökohdista ja tarpeista. Yhteistä kaikille tarinoille on se, että muutos on saatu aikaan yhteistyössä koko työyhteisön voimin.

Voit myös kertoa meille oman menestystarinasi, niin otamme yhteyttä!