Tarinoita työpaikoilta

Ulkoasiainministeriö: Hyvinvointi syntyy työssä

Ulkoasiainministeriössä työhyvinvointia on pohdittu pitkään ja perusteellisesti. Tässä talossa työt pistetään sujumaan ja tehtävät kiertoon. Sekin on hyväksytty, että täydellisyyttä ei ole, mutta koko ajan yritetään parempaa.

Systemaattinen työterveys- ja työturvallisuustyö vie parinkymmenen vuoden taa, jolloin laadittiin ministeriön ensimmäinen tyky-suunnitelma. Vuonna 2010 siirryttiin seuraavalle tasolle, kun työhyvinvointioiminta otettiin henkilöstöstrategiatyön painopisteeksi, perustettiin työhyvinvointipäällikön tehtävä ja toiminto organisoitiin uudelleen.

”Vuoteen 2015 asti ulottuvassa henkilöstöstrategiassa johtamisen kehittäminen nousi henkilöstöpoliittiseksi painopisteeksi. Strategian mukaan henkilöstöjohtaminen ja työhyvinvoinnin kehittäminen ovat osa jokaisen esimiehen tulostavoitetta”, työhyvinvointipäällikkö Kirsti Narinen kertoo.

Tehtävät kiertoon

Ulkoministeriön toimintamallin mukaan kokonaisvaltaisen työhyvinvoinnin kivijalkana ovat terveys ja työkyky, joihin varsinaiset ja jatkuvasti päivitettävät perustehtävät nojaavat. Kun osaaminen on kohdillaan, johtajat asiansa tasalla ja yhteistyö pelaa, myös työn tekeminen sujuu. Tästä seuraa työhyvinvointia ja tuloksellisuutta.

Työhyvinvoinnin merkitys korostuu suuressa, moniammatillisessa, hajanaisessa ja monikulttuurisessa organisaatiossa. Ministeriön noin 2700 työntekijää työskentelee kahdeksassa rakennuksessa Helsingissä ja liki sadassa toimipisteessä ympäri maailmaa. Tehtäväkierto on poikkeuksellisen vauhdikasta ja laaja-alaista.

”Olemme varsin ainutlaatuinen organisaatio, sillä 300–400 henkilöä vaihtaa työtehtäviä vuosittain. Tehtävän haltijan vaihtuminen pakottaa pohtimaan ja päivittämään säännöllisesti perustehtävää, sen sisältöä, osaamista ja työnkuvaa. Mukaan tulee aina jotain uutta ja jotain jää pois. Näin organisaatio pysyy koko ajan hereillä”, työsuojelupäällikkö Juha Mustonen sanoo.

Osaamisen ylläpitämistä

Ahkeraan kiertoon sisältyy riskejkin, kun esimerkiksi hyvin toimivat työyhteisöt hajoavat. Pysyvässä kierrossa ovat myös esimiestehtävät, minkä seurauksena joka vuosi noin kolmannes esimiehistä vaihtuu. Silti jatkuva muutos antaa enemmän kuin ottaa.

”Meillä on tehtäväkierron ansiosta sisäänrakennettu tarve ylläpitää laaja-alaista osaamista ja seurata esimerkiksi jatkuvasti kansainvälistä politiikkaa”, Narinen toteaa.

”Tehtäväkiertoon perustuva toiminta on osa organisaatiorakennetta. Tämä on selvää jo rekrytointivaiheessa ja se on myös yksi rekrytointiperusteista. Työnhakijoiden tulee nähdä työskentelytavan tarjoamat mahdollisuudet osana elämäntapaa”, Mustonen lisää.

Kirsti Narinen on itse lähdössä syksyllä suurlähettilääksi Viroon. Hän onkin hyvä esimerkki siitä, miten tehtäväkierto voi vaikuttaa omaan elämänhallintaan ja perhetilanteeseen. Vaihtotilanteissa on pohdittava esimerkiksi sitä, muuttaako perhe mukana maailmalle vai jakautuuko perhe kahden maan ja kahden kodin välille.

Lyhyesti & verbein

Narinen ja Mustonen myöntävät, että intensiivisesti muuttuva organisaatio haastaa osaamisen lisäksi erityisesti johtamisen. Työhyvinvointiin perustuva toiminta on haluttu valtavirtaistaa osaksi arkea sekä saada työhyvinvointi näkymään ja kuulumaan.

”Ilman ylimmän johdon näkyvää panosta ja sitoutumista ajattelun valtavirtaistaminen olisi vaikeaa. Meillä lähdetään siitä, että jokainen johtaja ja esimies haluaa olla hyvä työhyvinvointijohtaja. Työhyvinvointiin pistetyt resurssit ovat investointi, joka poikii aina tuloksia”, Narinen ja Mustonen sanovat.

Uutta henkilöstöstrategiaa työstetään jälleen. Narinen uskoo, että henkilöstöjohtaminen on siinäkin keskeisessä roolissa. Ominaista on sekin, että strategia on tekstimäärältään lyhyt ja paljon verbejä sisältävä: teemme, kehitämme, luomme, viestimme, arvostamme…

”Olemme hyväksyneet sen, että elämme epätäydellisessä maailmassa. Pyrimme aina parempaan ja riittävään täydellisyyteen. On myös selvää, ettei työhyvinvointia voi tarjoilla koskaan valmiina, vaan jokainen osallistuu sen tekemiseen itse”, Narinen ja Mustonen korostavat.


Ulkoasiainministeriö voitti Valtiokonttorin Kaiku-palkinnon vuonna 2013. Palkinto myönnetään valtion organisaatiolle tai työyhteisölle, joka on suunnitelmallisesti ja tuloksia tuottavasti kehittänyt työhyvinvointia ja työsuojelua.


Teksti ja kuvat: Sari Okko
osaaminen
työhyvinvointi- ja tyytyväisyys
Ulkoasiainministeriö edistää Suomen ja suomalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia. Ministeriön toiminta keskittyy ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan, kauppapolitiikkaan ja kehityspolitiikkaan sekä kansainvälisiin suhteisiin.

Talousarvio 2014:

1 298 milj. €

Henkilöstön määrä:
noin 2700 (ml. edustustojen paikallinen henkilöstö)

Lue lisää: www.formin.finland.fi

Tarinoita työpaikoilta -sarjassa julkaistaan kertomuksia tavallisista suomalaisista työpaikoista, joilla on tehty erilaisia toimenpiteitä työyhteisön kehittämiseksi. Haastatellut työpaikat ovat erikokoisia ja eri toimialoilla toimivia työpaikkoja ympäri Suomea. Työyhteisön kehittäminen lähtee aina työpaikan omista lähtökohdista ja tarpeista. Yhteistä kaikille tarinoille on se, että muutos on saatu aikaan yhteistyössä koko työyhteisön voimin.

Voit myös kertoa meille oman menestystarinasi, niin otamme yhteyttä!