Tarinoita työpaikoilta

Vantaan kirjasto löysi uuden elämän

Kun Vantaalla ryhdyttiin miettimään, millainen olisi uusi kirjasto, mukaan otettiin kirjastossa kävijät. Syntyi jotain ihan uutta, jossa kaikki voittivat – niin asiakkaat, henkilökunta kuin veronmaksajat.

”Kriisi on paras inspiraation lähde. Taloudellinen taantuma ja kirjastokonseptin uudistamistarve pistivät miettimään, mitä tehdä”, kirjastopalveluiden johtaja Mikko Vainio sanoo.

Vantaan kirjastomaailmassa on tapahtunut Vainion mukaan myönteinen muutos. Kävijämäärät ovat kasvaneet ja kirjaston ympärille on kehittynyt uudenlaista pöhinää. Perinteinen ja hieman kulahtanutkin kirjastokonsepti on saanut uutta väriä ja virtaa. Kirjasto on nyt uudella tavalla vantaalaisten yhteinen juttu.

Uutta uusin ideoin

Kaikki sai alkunsa vuonna 2012, jolloin oli aika ryhtyä peruskorjaamaan Vantaan Hakunilan kirjastoa. Mukaan keksittiin pyytää kirjaston asiakkaat ja asuinalueen asukkaat, niin nuoret kuin aikuiset. Kirjaston uudistamista edistettiin sekä asiakaskyselyin että erilaisin työpajoin.

”Yksi näkökulmistamme oli kierrätys, mitä tehtiin sisustussuunnittelija Minna Haapakosken johdolla. Halusimme esimerkiksi hyödyntää vanhoja huonekaluja mahdollisimman paljon, joita sitten tuunattiin ja uudistettiin asiakkaiden ideoiden ja sisustussuunnittelijan ammattitaidon voimin yhteistyössä”, verkostopäällikkö Katariina Ervasti kertoo.

”Oli mielenkiintoista nähdä, miten erilaisia toiveita aikuisilla ja nuorilla oli kirjaston uudistamisen suhteen. Ilahduttavaa oli sekin, kuinka vilkkaasti nuoret lähtivät mukaan.”

Vaikka aikuisten ja nuorten toiveet olivat erilaisia, yhtäläisyyksiäkin löytyi. Eri ikäluokat toivoivat viihtyisiä, olohuonemaisia ja kodinomaisia tiloja. Haluttiin paikka, missä olisi pelkän kirjojen lainaamisen lisäksi mukava olla ja viettää aikaa, yhdessä ja erikseen.

Kaikille sopiva

Asiakkaan mielipidettä kannattaa kysyä

Ervastin mukaan nuoriso kaipasi etenkin uutta tietotekniikkaa ja lisää väriä. Asiakaskyselyissä ja työpajoissa ilmeni myös, että nuoret jakautuivat kahteen kastiin: niihin, jotka hakevat kirjastosta sisältöjä ja niihin, jotka tulevat paikalle isolla porukalla hengailemaan ja joille kirjasto on ikään kuin nuorisotilan jatke.

”Kun toiveet olivat tiedossa, tilat suunniteltiin uudenlaisin ratkaisuin siten, että molemmille porukoille löytyi tilaa. Kirjaston uudistamiseen osallistui yli 600 ihmistä, joten voidaan sanoa, että paikka on nyt pitkälti asiakkaiden toiveiden mukainen”, Mikko Vainio iloitsee.

”Tässä työssä opimme, miten viisasta on kysyä asiakkaiden mielipiteitä. Emme olisi itseksemme keksineet, miten uudistua. Koska innostus oli suuri ja saimme paljon huomiota, myös useita sponsoreita lähti mukaan.”

Melkoista säätöä

Asukkaiden, henkilökunnan ja muiden ammattilaisten käsissä Hakunilan kirjaston kirjahyllyt saivat uuden elämän. Toiveiden mukaisesti kirjahyllyt madallettiin ja maalattiin ja niiden alle asetettiin liikuttamista helpottavat pyörät.

”Pomon näkökulmasta on nyt helppo hymyillä. Kirjaston palvelumuotoilu ilahdutti niin asiakkaita, henkilökuntaa kuin veronmaksajia”, Vainio toteaa.

”Hakunilan kirjaston kaltainen uudistustyö olisi maksanut perinteisellä tavalla tehtynä noin puoli miljoonaa euroa. Yhteistyöllä, kierrättämällä ja vanhaa tuunaamalla uudistamiseen meni tällä konseptilla vain reilut 100 000 euroa.”

Lisää ilon aiheita

Hakunilan kirjaston kokemukset innostivat monistamaan toimintamallia muihin kirjastoihin.  Esimerkiksi Pähkinärinteen kirjastoa on nyt uudistettu asiakkaita osallistavasti. Kirjastossa työskenteli puolen vuoden ajan myös osallistava suunnittelija Suvi Kajamaa.

”Työpajassa on maalattu nuorten kanssa seinä heidän ja graffititaitelija Jukka Hakasen suunnitelman mukaan. Vessat tuunattiin kirjaston tarjoamaa rekvisiittaa kuten käytöstä poistettuja kirjoja hyödyntäen kollektiivisiksi taideteoksiksi: musasaliksi ja lukusaliksi. Uuteen olohuonenurkkaan asiakkaat saivat tuoda kasveja kaikkien iloksi”, Ervasti kertoo.

”Pähkinärinteessä oli tapahtunut aiemmin asukkaiden näkökulmasta kielteisiä asioita, kuten koulun sulkeminen ja nuorisotilan lakkauttaminen. Kirjastonhankkeen myötä oli mukavaa huomata, miten koko ilmapiiri muuttui myönteisemmäksi.”

Jos mietitään konkreettisia mittareita, niistäkin löytyy ilon aiheita. Pähkinärinteen kirjaston kävijämäärä on kasvanut täydet sata prosenttia. ”Ihmiset ovat sitoutuneet ja löytäneet kirjastosta ihan uusia puolia, kun ovat itse saaneet osallistua suunnitteluun”, Vainio sanoo.      

Pelkkää hyvää

Myös Tikkurilan kirjasto on saanut asukkaiden toiveiden mukaisen päivityksen. Isojen ikkunoiden valaisemat alueet on raivattu kirjahyllyistä vapaiksi ja tilalle on tehty mukavia oleskelupaikkoja. Kirjastoon on rakennettu erilaisia hiljaisia työskentely- ja neuvottelutiloja, jotka ovat opiskelijoiden ja etätyöntekijöiden vilkkaassa käytössä aamusta iltaan.

”Tänä vuonna mietimme, millaisin menetelmin Martinlaakson kirjastoa lähdetään tuunaamaan. Pohdimme yhteistyökumppanien kanssa erimerkiksi sitä, miten kirjasto voisi edistää lastenosastolla oppimista pelillisin ja leikillisin keinoin. Otamme suunnitteluun mukaan ensimmäistä kertaa todennäköisesti nyt myös lapset”, Ervasti kertoo.

Vantaan kirjastoissa järjestetään erilaisia tapahtumia, ja paljon tapahtuu myös vapaaehtoistyön voimin. Hyviä esimerkkejä tästä ovat Hakunilan kirjastomummo ja -vaari, jotka viettävät aikaa paikalla hyörivien lasten ja nuorten kanssa jutellen, lukien ja pelaillen.

”Uudistamistyöstä ja osallistamisesta seuranneet kokemukset ovat pelkästään hyviä. Vantaalaiset ovat löytäneet kävijä- ja lainausmääristä päätellen yhä enemmän syitä käydä kirjastossa ”, Vainio kiteyttää.


TEKSTI Sari Okko | KUVAT Sari Okko ja Vantaan kaupunginkirjasto
ketterä kehitys
yhteisöllisyys
Toimiala
Toimipisteitä kymmenen + kaksi kirjastoautoa. Kävijöitä vuodessa noin 2 miljoonaa ja lainoja noin 3 miljoonaa.


Toimintabudjetti 2014

8,7 milj. €

Henkilöstön määrä

127

Lue lisää:
  www.vantaa.fi/kirjasto www.suosittelija.fi


Tarinoita työpaikoilta -sarjassa julkaistaan kertomuksia tavallisista suomalaisista työpaikoista, joilla on tehty erilaisia toimenpiteitä työyhteisön kehittämiseksi. Haastatellut työpaikat ovat erikokoisia ja eri toimialoilla toimivia työpaikkoja ympäri Suomea. Työyhteisön kehittäminen lähtee aina työpaikan omista lähtökohdista ja tarpeista. Yhteistä kaikille tarinoille on se, että muutos on saatu aikaan yhteistyössä koko työyhteisön voimin.

Voit myös kertoa meille oman menestystarinasi, niin otamme yhteyttä!