Tarinoita työpaikoilta

Yrittäjä Pasi Nurmela: ”Opin katsomaan omien korvien väliin”

Yrittäjä tuijottaa liikevaihtoa ja huolehtii raha-asioista. Työpäivät venyvät, eivätkä töiltä ole rauhassa koti eikä perhe. Pasi Nurmela toteaa, että Yrittäjien hyvinvointikoulutus oli kaukana omasta ydinosaamisesta ja yritystoiminnasta.

”Papereita on helppo lukea ja tulkita, mutta omien korvien väliin katsominen onkin paljon vaikeampaa”, sanoo toimitusjohtaja Pasi Nurmela, 48. Hän osallistui Yrittäjien hyvinvointikillan koulutukseen Rovaniemellä.

”Kropasta voi tulla ilmoituksia, että vauhtia pitäisi hiljentää, mutta niitä viestejä ei osaakaan enää kuunnella. Kun lähtee hakemaan uusia voimavaroja, on jännittävää, mitä kaikkea itsestään voi löytää.”

Koulutus opetti Pasi Nurmelalle itseensä tutustumista ja tapoja ladata energiaa.

”Se auttoi tunnistamaan ja torjumaan stressioireita ja toimimaan niin, ettei stressiä pääsisi syntymäänkään. Sen hyöty on itsestä kiinni. Ellei asioita kyseenalaista, ne eivät muutu miksikään."

Pienikin tauko rauhoittaa

Pasi Nurmela päätyi kurssilla miettimään työelämän perusasioita: Miksi päivät venyvät? Miksi oma ärsyyntymiskynnys joskus ylittyy?

”Viime kädessä vain yrittäjä itse voi vaikuttaa asioihin. Kun mittarit menevät punaiselle, pitää vetää käsijarrua: se onnistuu yksinkertaisilla asioilla. On lähdettävä vaikka hetkeksi pihalle kävelemään tai torikahveille. Pienikin tauko helpottaa.”

Pasi Nurmela oivalsi kurssilla, että vaikka itse usein tietää, mistä homma kiikastaa, sitä ei suostu tunnustamaan itselleen.

”Korvista nousevaa höyryä ei tunnista. Tapanani ei ole hermostuneena alkaa möykätä, mutta sen sijaan en saa mitään aikaiseksi. Silloin lyhytkin piipahdus ulkoilmassa voi katkaista painepiikin.”

Tietokonetta ei enää kotiin

Yrittäjäksi Pasi Nurmela päätyi vuonna 2001. Nyt  turvallisuus- ja hälytysjärjestelmiä valmistavassa ja asentavassa Seniortek Oy:ssä työskentelee 11 henkeä ja yrityksen liikevaihto on kaksi miljoonaa euroa. Yritys on edelleen kasvuvaiheessa.

”Kävin yrittäjäkoulutuksen, mutta kaikki koulutukseni on tätä ennen ollut ammattiin, esimiestehtäviin ja myyntiin liittyvää.”

Pasi Nurmelan päivä alkaa puoli kahdeksan tienoilla. Työpäivät venyvät kellon ympäri ja matkoilla usein pidempäänkin. Matkapäiviä kertyy vuodessa noin 150. Sote-hoitosektorilla sesonki on jatkuvaa.

”Mutta kotiin en ole tietokonetta kuljettanut enää pitkään aikaan. Jossain on vedettävä raja. En myöskään soittele työntekijöille illalla koteihin, enkä yleensä vastaa illalla työpuheluihin. Muuten töille ei tule millään loppua. ”

Pasi Nurmela sanoo, ettei oikein ymmärrä monen yrittäjän tarvetta korostaa, ettei ole ”ikinä pitänyt lomaa” tai ”en ole maksanut itselleni palkkaa”.

”Eihän kukaan jaksa työntekoa pitemmän päälle ilman lomaa. Ja miksi tehdä töitä, ellei siitä saa palkkaa tavalla tai toisella?”

Tulokset näkyvät ajan kuluessa

Pasi Nurmela sanoo, että koulutuksessa saatu verkosto on voimanlähde, mutta sen hyöty riippuu omasta avoimuudesta.

”Suomalaisittain on huono juttu, että kollegat nähdään vain kilpailijoina, eikä asioista uskalleta puhua avoimesti keskenään, vaikkei kaikkea tietoa tietenkään voi kertoa eikä julkistaa. Koulutuksessa löytyi luottamuksellisia suhteita. Ne ovat yrittäjälle tärkeä voimavara.”

Pasi Nurmela kertoo, että samassa koulutuksessa oli vain kaksi miestä. Loput olivat naisia.

”Se on kuvaavaa. Koulutukseen hakeutumisessa pitää olla oma halu, muuten se on yhtä tyhjän kanssa. Kysymys kuuluu, miten tavoitetaan oikeassa vaiheessa olevat henkilöt? Saattaa olla, että he, ketkä eniten sitä tarvitsisivat, eivät sinne mene.”

Koulutuksen hyödyt eivät näy viikon eivätkä kahden kuluttua.

”Ei voida odottaa, että koulutus loppui perjantaina ja maanantaina sen tulokset jo näkyvät.  Varmasti koulutus näkyy jatkossa niin yrityksen tuloksessa, henkilöstössä kuin omassa toiminnassa, mutta pidemmällä jänteellä.”

Moni saattaa hätkähtää, että millaista tuollainen koulutus on?

”Ei pidä leimata etukäteen. Yrittäjäkillan koulutus merkitsee henkilökohtaista kasvamista, ei sitä, että välttämättä kärsisi jostain ongelmasta tai kriisistä. Yrittäjä pitäisi saada ajoissa irti omista kuvioistaan. Moni ajattelee olevansa paras seppä omassa sorvissaan, mutta koulutus on mahdollisuus saada vielä enemmän irti ammatillisesta osaamisestaan. Iäkkäämmillä yrittäjillä asenteet ovat varmasti lujemmassa. ”

Pasi Nurmela pohtii, että tällaista koulutusta voisi olla jopa ihan yrittäjäuran alkuvaiheessa, osana yrittäjävalmennusta, niin että siitä tulisi jopa tapa.

”Se olisi helpompi tie ja madaltaisi kynnystä osallistua.”


TEKSTI: ULLA-MAIJA PAAVILAINEN KUVAT: IIRO RAUTIAINEN
koulutus
työhyvinvointi- ja tyytyväisyys
yrittäjyys

Yrittäjien hyvinvointikilta tukee pk-yrittäjien jaksamista

Yrittäjien hyvinvointikilta on Suomen Mielenterveysseuran ja Suomen Yrittäjien yhdessä kehittämä toimintamalli, joka tukee pk-yrittäjien henkistä hyvinvointia ja arjessa jaksamista koulutusten ja vertausryhmätoiminnan avulla. Hanketta rahoittaa Raha-automaattiyhdistys.

Lisätietoja Yrittäjäkillasta.

Tarinoita työpaikoilta -sarjassa julkaistaan kertomuksia tavallisista suomalaisista työpaikoista, joilla on tehty erilaisia toimenpiteitä työyhteisön kehittämiseksi. Haastatellut työpaikat ovat erikokoisia ja eri toimialoilla toimivia työpaikkoja ympäri Suomea. Työyhteisön kehittäminen lähtee aina työpaikan omista lähtökohdista ja tarpeista. Yhteistä kaikille tarinoille on se, että muutos on saatu aikaan yhteistyössä koko työyhteisön voimin.

Voit myös kertoa meille oman menestystarinasi, niin otamme yhteyttä!