Kutsumuksellinen puhtausala

SSTL Puhtausala ry toteutti vuosien 2014-2015 aikana Kohti kutsumuksellista puhtausalaa -hankkeen yhdessä Filosofian Akatemian kanssa. Hankkeen tavoitteena oli selvittää, miten puhtausalasta tehdään vetovoimainen ja palkitseva työllistäjä.

Hankkeen taustaoletus oli, että siivoustyöllä on mahdollisuus täyttää hyvän työn periaatteet, joita ovat tarve itsenäiseen toimintaan, tarve itsensä kehittämiseen ja aikaansaamiseen sekä tarve merkitykselliseen tekemiseen. Hankkeessa haluttiin selvittää siivoojien ja lähiesimiesten itsensä kertomana, mitkä tekijät heidän omassa työssään vahvistavat ja toisaalta estävät hyvän työn periaatteiden toteutumista.

Puhtausala huolehtii noin 2,3 miljoonan työssä käyvän henkilön terveellisestä, turvallisesta ja viihtyisästä työympäristöstä. Puhtautta tuotetaan myös päiväkotilapsille, koululaisille, opiskelijoille sekä vanhusten laitoshuollon ja terveydenhuollon palveluja käyttäville, joita on vuosittain noin 1,7 miljoonaa henkilöä. Siivoojat siivoavat 218 000 rakennuksessa ja siivottavaa pinta-alaa on noin 170 miljoonaa neliömetriä. Siivoustyötä tekee ammatikseen Suomessa noin 77 000 henkilöä ja työtä johtaa noin 6 000 esimiestä.

Puhtausala ei yleisesti ole kovinkaan arvostettu ammatti ja se näkyy esimerkiksi siten, että nuoret eivät hakeudu alan ammatilliseen koulutukseen. Kuitenkin SSTL Puhtausala ry:n tekemän kyselyn (n=451) mukaan 90 % puhtausalalla toimivista pitää alaa hyvänä toimialana, jota voi suositella muillekin, vaikka vain 20 %:n mielestä siivoustyö on arvostettu ammatti. Yli 90 % pitää omasta työstään ja 79 % kokee, että asiakas arvostaa hänen työtään.

Työpajat ja tulokset

Tietoa kerättiin 15 työpajassa, joissa oli mukana yli 300 siivoojaa ja esimiestä. Työpajoja pidettiin eri puolella Suomea niin julkisissa kuin yksityisissäkin isoissa ja pienissä siivousorganisaatioissa.

Työpajoissa esille tulleita alan haasteita ovat muun muassa:

  • työntekijöiden vaihtuvuus,
  • johtamiskulttuurin konservatiivisuus ja hierarkkisuus ja
  • toimintatapojen byrokraattisuus.

Todettiin, että nykyisessä työelämän murroksessa pelkkä työprosessien hiominen ei enää riitä, vaan sen lisäksi tarvitaan ihmisten työnilon ja motivaation kasvattamista.

Tulevaisuuden kutsumuksellinen ja vetovoimainen puhtausala pohjautuu kolmeen periaatteeseen:

  • siivooja on itsenäinen oman asiakkuutensa hoitaja,
  • esimiehen tehtävänä on valmentaminen ja
  • johdon tehtävä palvelijana on varmistaa resurssit.

Hankkeen tuloksissa korostui hyvän esimiestyön tärkeys. Esimiehen tehtävänä on vahvistaa siivoojien autonomian kokemusta, mahdollistaa yksilöiden kasvu ja ylläpitää tiimihenkeä. Tärkein esimiestaito on kyky inhimilliseen kohtaamiseen.
 

SSTL Puhtausala ry haluaa haastaa alan toimijat uudistamaan puhtausalaa. Tarvetta alan vetovoimaisuuden kasvattamiselle on, sillä lähivuosina alalle tarvitaan vuosittain yli 4000 koulutettua siivoojaa ja esimiestä, jotta terveellinen, turvallinen ja viihtyisä työympäristö voitaisiin taata kaikilla työpaikoilla.

Hankkeen tuottamat materiaalit

Työpajojen tulosten analysoinnin pohjalta on laadittu tiekartta tulevaisuuden kutsumukselliseen ja vetovoimaiseen puhtausalaan.

Puhtausalan työyhteisö on monimuotoinen – työyhteisössä voi olla esimerkiksi nuoria, eläkeikää lähestyviä, ammatin osaavia, juuri työelämään tulleita ja eri kulttuureja edustavia – ja he kaipaavat erityyppistä tukea. Hankkeessa valmistunut opas antaa käytännönläheisiä ohjeita esimiestyön kehittämiseen.

Työpajoissa mukana olleet organisaatiot saivat raportin omissa työpajoissaan esille tulleista sisäistä motivaatiota vahvistavista ja heikentävistä tekijöistä. Tämän pohjalta on ollut mahdollista lähteä kehittämään omaa organisaatiota. Hankkeen tiedotustilaisuudessa 7.12.2015 kuultiin kuuden organisaation esimerkkejä kehittämistoimista.